Norjan korkein oikeus: Tesla korvaa 115 omistajalle
Tesla hidasti Model S -autojen latausta salaa vuonna 2019. Jokainen omistaja saa 50 000 kruunua eli noin 4 300 euroa.
Norjan korkein oikeus ei myöntänyt Teslalle valituslupaa latausrajoitustapauksessa. Oslon käräjäoikeuden kesäkuussa 2025 antama tuomio jää siten lopulliseksi, ja 115 norjalaista Tesla Model S -omistajaa saa jokainen 50 000 Norjan kruunun eli noin 4 300 euron korvauksen. Yhteiskorvaus nousee 5,75 miljoonaan kruunuun.
Kiistan ydin on vuonna 2019 lähetetty ohjelmistopäivitys, joka hidasti ensimmäisen sukupolven Model S -autojen latausta Supercharger-verkossa jopa 30 prosenttia. Tesla perusteli muutosta akkukennon käyttöiällä ja paloturvallisuudella. Omistajille rajoitus paljastui ladatessa, kun latausaika piteni selvästi aiempaan verrattuna.
Oikeuspolku oli poikkeuksellisen pitkä. Ensimmäinen oikeusaste, Oslon käräjäoikeus, ratkaisi pilottijutun vuonna 2023 Teslan eduksi. Borgartingin hovioikeus kumosi tuomion syyskuussa 2024 ja totesi, että Tesla oli rikkonut kuluttajansopimusta. Tesla yritti viedä pilottijutun korkeimpaan oikeuteen, mutta helmikuussa 2025 Høyesterett ei myöntänyt valituslupaa. Pilotin voitto avasi tien muille omistajille: kesäkuussa 2025 Oslon käräjäoikeus määräsi Teslan maksamaan 50 000 kruunua jäljelle jääneille 112 omistajalle. Tesla yritti saada jälkimmäisenkin tuomion korkeimpaan oikeuteen. Huhtikuun 21. päivänä 2026 Høyesterett kieltäytyi myös tästä valituksesta, jolloin koko saaga päättyi lopullisesti omistajien voittoon 115 henkilön osalta.
Norjassa myytiin vuosina 2013-2015 noin 9 874 ensimmäisen sukupolven Model S -autoa, mikä tekee maasta Pohjoismaiden sähköautoilun pioneerin. Suuri osa Model S -omistajista oli aktiivisia sähköautoilijoita, joille nopea Supercharger-lataus oli keskeinen ostoargumentti. Pilottijutun hovioikeusvaiheessa Tesla tuomittiin maksamaan myös noin 4,8 miljoonan kruunun oikeudenkäyntikustannukset neljän pilottiomistajan osalta.
Ratkaisun periaate on laajempi kuin Tesla-kohtainen kysymys. Etäpäivitykset ovat yleistyneet autoissa, kotielektroniikassa ja työkaluissa, ja ne antavat valmistajalle keinon muuttaa tuotteen ominaisuuksia jälkikäteen. Norjan tuomiot tulkitsevat tätä kuluttajansuojaoikeuden näkökulmasta: ominaisuuksia, joilla tuote on myyty, ei saa salaa riisua pois, vaikka perusteluna olisi muu käyttäjän etu kuten akkukennon käyttöikä. Samaan kuluttajansuojan kiristymisen linjaan sopii myös Ontarion uusi rekrytointilaki, jossa työnantajalle tuli 45 päivän vastausvelvollisuus haastatelluille (Kiiru 21.4.2026).
Norjan ratkaisu voi ohjata myös muita Pohjoismaita, koska kuluttajansuoja perustuu samoihin EU-direktiiveihin. Tanskassa on ollut samankaltainen riita Teslaa vastaan. Käytännön muutos on yksinkertainen: jos valmistaja aikoo rajoittaa tuotteen toimintaa ohjelmistolla, sen on kerrottava rajoituksesta ennen kuin se astuu voimaan, ja annettava ostajalle mahdollisuus kieltäytyä. Korvausmäärät yksittäiselle omistajalle jäävät pieniksi auton hankintahintaan verrattuna, mutta yhdessä summat tekevät valmistajalle taloudellisen pelotteen.