Ontario velvoittaa yritykset vastaamaan haastatelluille

Ontarion provinssissa Kanadassa astui 1. tammikuuta 2026 voimaan laki, joka velvoittaa vähintään 25 työntekijän yritykset ilmoittamaan jokaiselle haastatellulle hakijalle 45 päivän kuluessa viimeisestä haastattelusta, valittiinko heidät vai ei. Ilmoitus saa olla kirjallinen, suullinen tai teknologialla välitetty, mutta se on pakollinen. Sakko lain rikkomisesta voi nousta 100 000 Kanadan dollariin ensimmäisestä rikkomuksesta. Laki on osa Working for Workers -uudistusten sarjaa, jolla Ontarion hallitus on muuttanut työoikeutta askel kerrallaan vuodesta 2021 lähtien.

Lain taustalla on kansalaiskampanja. Allison Venditti, torontolainen HR-ammattilainen ja Moms at Work -verkoston perustaja, keräsi systemaattisesti kokemuksia työnhakijoilta, joiden prosessi päättyi ilman vastausta: haastattelu meni hyvin, rekrytoija lupasi palata, lopulta yhteys katkesi. Venditti toi hallituksen edustajille dataa, ei yksittäisiä tarinoita. Positive Newsin haastattelussa Venditti kertoo kampanjan havainnosta: kun yritykset joutuvat olemaan avoimia, ne huomaavat, että hakijoiden huono kohtelu karkottaa myös tulevia hakijoita. Moms at Work auttaa lapsen takia työelämästä jääneitä äitejä palaamaan töihin, ja ghosting kohtaa tätä ryhmää erityisen usein.

Ilmiön laajuus on tunnettu, vaikka lainsäädäntöä on harvassa. Greenhousen vuoden 2025 raportin mukaan 56 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan ja 66 prosenttia Irlannin työnhakijoista on kokenut ghostingin: vastausta ei koskaan tullut hakemukseen tai haastatteluun. Brittiläisistä vastavalmistuneista osa on kertonut lähettäneensä yli 600 hakemusta ennen ensimmäistä työsopimusta. Australiassa asiasta on alettu keskustella vasta hiljattain.

Rekrytoijat puolustautuvat usein aikatauluilla ja järjestelmien vioilla. Suurissa yrityksissä hakemukset käsitellään automaattisilla hakijaseurantajärjestelmillä (ATS), jotka karsivat hakemuksista vain murto-osan rekrytoijien luettavaksi. Danielle McConville, yhdysvaltalaisen rekrytointiohjelmistoyhtiö Greenhousen johtaja, sanoo CBC:lle, että läpinäkyvyyden puute ei yleensä johdu pahantahtoisuudesta vaan siitä, että rekrytointi on usein yhden ihmisen sivutehtävä ja palaute jää kesken. Kun laki asettaa 45 päivän rajan ja sakon, sivutehtävää ei voi enää lykätä. Yritysten on varattava rekrytointiin oikeasti työaikaa ja ihmisiä.

Laissa on rajoituksia, jotka sen säätäjätkin tunnustavat. Se koskee vain hakijoita, jotka ovat päässeet haastatteluun saakka. Jos hakemus hylätään jo hakijaseurantajärjestelmän karsinnassa tai rekrytoija päättää olla kutsumatta haastatteluun, hakijalle ei tarvitse ilmoittaa mitään. Tämä jättää valtaosan ghostauksen kokevista työnhakijoista lain ulkopuolelle. Venditti ja muut kampanjoitsijat toivovat seuraavaa askelta, jossa myös haastatteluun pääsemättä jääville lähetettäisiin edes automaattinen vastausviesti. Kyse on Ontarion provinssilaista, ei liittovaltion laista, eikä se laajene maan muihin osiin automaattisesti.

Globaalin rekrytointilainsäädännön mittakaavassa Ontarion laki on yksi ensimmäisistä toimista ghostauksen sääntelyssä. Jessica Ciccozzi, australialaisen East Executive -rekrytointiyhtiön perustaja, sanoo Positive Newsille, että Ontarion esimerkki on jo vaikuttanut Australian keskusteluun: lainsäätäjät tietävät nyt, mikä on mahdollista.