Kiiru

Uutisia ja tarinoita Suomesta ja maailmalta.

Väriteema

Kushner ajaa Eurooppaa ja Venäjää samaan pöytään

Jared Kushner haluaa Euroopan ja Venäjän puhuvan suoraan. EU valitsi edustajikseen viisi maata yhden neuvottelijan sijaan, eikä Suomi ole niiden joukossa.

Jonas Gahr Støre puhuu etualalla ja Alexander Stubb seuraa vieressä, edessä pöytäliput.
Jonas Gahr Støre ja Alexander Stubb maidensa ulkoministereinä Pohjoismaiden neuvoston istunnossa 2009. Arkistokuva. Kuva: Johannes Jansson / Wikimedia Commons, CC BY 2.5 dk

Yhdysvaltain erityislähettiläs Jared Kushner sanoi lauantaina 14. marraskuuta, että Yhdysvallat keskittyy nyt “helpottamaan suoraa yhteydenpitoa” Venäjän ja sen eurooppalaisten kumppanien välillä. Kyiv Independentin mukaan Washington valmistelee samalla seuraavan kolmikantaisen neuvottelukierroksen asialistaa. Abu Dhabissa käydyt kaksipäiväiset neuvottelut Ukrainan ja Venäjän välillä päättyivät ilman läpimurtoa laajemmasta tulitauosta tai rauhansopimuksesta.

Eurooppa oli vastannut jo edellisenä päivänä: EU-johtajat sopivat Dublinissa 13. marraskuuta, että Eurooppaa edustavat Ukrainan rauhanneuvotteluissa EU:n toimielimet ja viisi maata, Ranska, Saksa, Britannia, Italia ja Puola, eikä yksi yhteinen neuvottelija. Suomi ei ole viiden joukossa, vaikka presidentti Alexander Stubbin nimi on noussut kuukausien ajan esiin, kun Euroopalle on etsitty puhemiestä Venäjän suuntaan.

Viisi maata yhden äänen sijaan

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa puhuu puhujanpöntön takana, toisessa pöntössä Petteri Orpo, välissä EU:n ja Suomen liput.
António Costa ja pääministeri Petteri Orpo Helsingissä syyskuussa 2025. Kuva: FinnishGovernment / Wikimedia Commons, CC BY 4.0

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa ilmoitti ratkaisusta Dublinin epävirallisen huippukokouksen jälkeen. “Euroopan on puhuttava yhdellä selkeällä ja yhtenäisellä äänellä kaikissa keskusteluissa, jotka muovaavat Ukrainan tulevaisuutta”, Costa sanoi Al Jazeeran mukaan.

Yksi ääni muodostuu käytännössä monesta. EUobserverin mukaan EU vastaa Ukrainan “eurooppalaisesta tulevaisuudesta, jälleenrakennuksesta ja hyvinvoinnista”. Turvatakuut käsitellään Ukrainaa tukevan niin sanotun halukkaiden koalition puitteissa tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Viisi maata ovat tämän koalition jäseniä.

EUobserver arvioi, että päätös lähinnä virallistaa nykyisen järjestelyn. Ranska, Saksa ja Britannia istuvat jo pöydässä Italian ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kabinettipäällikön Björn Seibertin kanssa. EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Kaja Kallasin paikka on yhä auki. Lehden lähteenä ollut korkea diplomaatti kuvasi järjestelyä sanoilla “ei ihanteellinen”.

Kallas itse oli tarjoutunut rooliin. “Minä edustan Eurooppaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, hän sanoi Al Jazeeran mukaan. Kanavan kirjeenvaihtajan mukaan Kallasilla ei ole yksimielistä tukea, ja moni pitää häntä Venäjän suhteen tinkimättömänä. Italian pääministeri Giorgia Meloni olisi halunnut yhden eurooppalaisen lähettilään. “Asiaa käsitteleviä ryhmittymiä on liian monta”, hän sanoi.

Myös Kushner puhui Al Jazeeran mukaan yhden nimen puolesta. Jos Eurooppa pystyisi nimeämään yhden ihmisen puhumaan puolestaan, se olisi hänen mukaansa isompi saavutus kuin se, että Venäjä saadaan hyväksymään Eurooppa neuvotteluihin.

Moskova puhuisi, mutta ei pöydän ääressä

Yhdysvaltain lähettiläät kertoivat torstaina Moskovassa Putinin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen, että Eurooppa liittyy tuleviin neuvotteluihin. Kreml näytti perääntyvän ja sanoi, ettei asiasta ole päätetty. Al Jazeeran mukaan Moskova ei halua Euroopan maita suoriin neuvotteluihin, koska ne rahoittavat ja aseistavat Ukrainan armeijaa. Venäläisten virkamiesten mukaan he ovat valmiita puhumaan eurooppalaisten johtajien kanssa, mutta Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on verrannut näitä “hämähäkkeihin purkissa”.

Al Jazeeran lauantaisen jutun mukaan Kreml on antanut ymmärtää olevansa avoin keskusteluille Euroopan kanssa ja samalla arvostellut sitä siitä, ettei sillä ole ehdotuksia. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kirjoitti X:ssä, että Euroopan on “sanottava selvästi”, mitä se haluaa sodan jälkeiseltä ajalta, “myös venäläisille”. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, ettei Euroopan turvallisuutta voi käsitellä “ilman Eurooppaa”.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz pyysi Washingtonilta Dublinissa, ettei se järjestä “yllätyksiä” Trumpin ja Putinin neuvotteluissa, joita odotetaan Kiinassa 16. marraskuuta alkavalla viikolla. “Jotkut täällä Dublinissa pelkäävät, että tästä voi tulla toinen Anchoragen hetki”, Merz sanoi. Hän viittasi vuoden 2025 Alaskan huippukokoukseen, jossa Trumpin lähentyminen Putinin kanssa ilman Ukrainan tai Euroopan edustajia järkytti eurooppalaisia johtajia.

Neuvotteluissa on esillä myös Naton tulevaisuus. Zelenskyi kertoi 13. marraskuuta, että Yhdysvallat oli ehdottanut Ukrainalle Nato-jäsenyyttä vastineeksi siitä, että Ukraina vetäytyisi yhä hallitsemaltaan alueelta Donbasissa. Hänen mukaansa kysymys esitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kushner kirjoitti X:ssä Kyiv Independentin mukaan, että Nato pysyy Euroopan turvallisuuden ja Ukrainan uskottavien turvatakuiden “kriittisenä tukipilarina”. Al Jazeeran mukaan Kushner sanoi lauantaina toimittajille, että “molemmat osapuolet” tietävät kompromissien olevan välttämättömiä.

Suomen presidentti on puhunut Putinin kanssa omalla kanavallaan

Stubbin oma kanta Euroopan neuvottelijan tehtävään on vaihdellut. Ukrainska Pravdan mukaan hän sanoi toukokuussa Yle Radio Suomessa, että jos häntä pyydettäisiin, hänen olisi luultavasti vaikea kieltäytyä, mutta hän osallistuisi vasta, kun Venäjä on suostunut tulitaukoon. Kesäkuussa Stubb sanoi Kenian presidentin William Ruton kanssa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ettei hän näe itseään edustajana. Hänen mielestään Ranskan, Saksan ja Britannian pitäisi johtaa ja Suomen ja Norjan kaltaisten maiden auttaa taustalla, Ukrainska Pravda kertoi MTV Uutisiin viitaten.

Lokakuussa Politico kertoi Stubbin olevan nimien joukossa, joista eurooppalaiset diplomaatit keskustelivat. Ukrainska Pravdan referoiman jutun mukaan Stubbia pidettiin EU-johtajista lähimpänä Trumpia, ja yksi diplomaatti kuvasi häntä ainoaksi, joka oli osoittanut korkean tason poliittista johtajuutta. Perusteluna mainittiin myös Suomen pitkä kokemus Venäjästä ja maiden 1 300 kilometrin raja.

Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat Putinille 27. lokakuuta. Tasavallan presidentin kanslian mukaan puhelun tavoite oli välittää viestejä tulevista neuvotteluista ennen Abu Dhabin tapaamisia, ja siitä oli neuvoteltu Ukrainan kanssa. Kanslian mukaan johtajat puhuivat omien maidensa johtajina, eivät Euroopan puolesta. Stubb kuvasi keskustelua suoraksi ja asialliseksi.

Puhelu kesti noin 90 minuuttia, ja Ylen referoiman Politicon jutun mukaan sitä valmisteltiin salassa kuukausia. Kaikki eivät pitäneet siitä. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen arvosteli Stubbia ja Støreä siitä, ettei puhelua sovittu muiden Euroopan maiden kanssa. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi, ettei hänelle kerrottu siitä etukäteen.

The Nationalin mukaan Stubb oli vielä marraskuun alussa yksi johtavista ehdokkaista Euroopan edustajaksi. Chatham House -ajatushautomon Eurooppa-ohjelman johtaja Gregoire Roos sanoi lehdelle olevansa “täysin vakuuttunut”, että Stubb sopii rooliin parhaiten. IISS-tutkimuslaitoksen Ben Barry muistutti samassa jutussa, että kuka tahansa Euroopan edustaja tarvitsee selkeän valtuutuksen EU:lta ja Britannialta.

Dublinin päätöksen jälkeen Euroopan puolesta puhuu ryhmä, ei yksi ihminen. RUSI-ajatushautomon Euroopan turvallisuuden tutkimusta johtava Oana Zamfir sanoi The Nationalille jo ennen päätöstä: “Teki sopimuksen Venäjän kanssa kuka tahansa, Euroopan on huolehdittava siitä, että sopimus pitää.”

Mitä mieltä olit?Kiitos palautteesta.

Ilmoita virhe