ICEYE ja Nokia tarjoavat valtioille omat satelliitit

Puolan asevoimat saivat toukokuussa 2026 käyttöönsä neljä omaa tutkasatelliittia. Sopimus oli allekirjoitettu toukokuussa 2025, ja satelliitit rakensi ja laukaisi suomalainen ICEYE, Defence Industry Europe kertoo. Noin 200 miljoonan euron järjestelmä kuvaa maanpintaa jopa 25 senttimetrin tarkkuudella vuorokaudenajasta ja säästä riippumatta. Sitä käyttää Puolan oma satelliittitiedusteluvirasto ARGUS.

Samaa mallia ICEYE laajentaa nyt viestintään. ICEYE ja Nokia kertoivat lokakuun alussa rakentavansa valtioille omia matalan kiertoradan viestintäsatelliittijärjestelmiä, joiden ensimmäiset satelliitit on tarkoitus laukaista vuonna 2028. Ostajavaltio omistaa ja hallitsee itse satelliitit, maa-asemat ja päätelaitteet, kertoo Satnews.

“Valtioiden on voitava omistaa ja hallita viestintäänsä täysin”, ICEYEn toimitusjohtaja Rafal Modrzewski sanoi.

Miksi oma satelliitti eikä Starlink

Toimittaja ja entinen diplomaatti Harri Tiido kirjoittaa Viron yleisradion ERR:n mielipidekirjoituksessa, että Yhdysvalloista on tullut Euroopalle epäluotettava kumppani. Esimerkiksi hän nostaa Starlinkin. Tiidon mukaan Puola maksaa Elon Muskin yhtiölle Ukrainan Starlink-palveluista, mutta palvelussa oli lokakuussa katko. Hänen mielestään on yhdentekevää, tapahtuiko se Trumpin käskystä vai Muskin omasta päätöksestä. Olennaista on, ettei transatlanttisiin kumppaneihin voi enää luottaa.

Tiedustelusta Ranska on esittänyt oman lukunsa. Ulkoministeri Jean-Noël Barrot sanoi 15. lokakuuta France Interin haastattelussa, että kaksi kolmasosaa Ukrainan nyt saamasta tiedustelutiedosta tulee eurooppalaisilta, erityisesti Ranskalta, European Pravda kertoo. Samaan aikaan liikkui tietoja, että Yhdysvallat olisi uhannut lopettaa tietojen jakamisen, jos Ukraina iskee Venäjän energialaitoksiin. Presidentti Donald Trump kiisti 13. lokakuuta, että Yhdysvallat olisi lopettanut tiedustelutietojen toimittamisen.

Tiidon mukaan asiantuntijat arvioivat, että Euroopalta kuluu vielä kahdesta kolmeen vuotta päästä kokonaan eroon riippuvuudesta. Ero näkyy jo satelliittien määrässä: Starlinkillä on hänen mukaansa kiertoradalla yli 11 000 satelliittia, eurooppalaisella Eutelsatilla 650.

Mitä EU rakentaa

EU:n oma vastaus tulee vaiheittain. Tammikuussa 2026 käynnistyi Govsatcom, joka kokoaa jäsenmaiden satelliittikapasiteettia yhteiskäyttöön hallitusten ja asevoimien suojattua viestintää varten. “Kaikki jäsenmaat voivat nyt käyttää suvereenia satelliittiviestintää”, avaruusasioista vastaava komissaari Andrius Kubilius sanoi Brysselissä 27. tammikuuta Anadolun mukaan. Hän kutsui sitä ensimmäiseksi askeleeksi kohti täysin omaa eurooppalaista avaruusviestintää.

Varsinainen järjestelmä on IRIS², jonka koko vaihtelee lähteen mukaan: Anadolu puhuu noin 290 satelliitista, Tiido 348:sta. Airbus kertoi syyskuussa aloittavansa ensimmäisen kerroksen rakentamisen. Kerros on IRIS²:n suvereeni osa: sen vähintään 66 satelliittia tuovat eurooppalaisille käyttäjille sotilaskäyttöön tarkoitettua kapasiteettia Ka-taajuusalueella.

Rahaa Euroopalla on vähemmän kuin kilpailijoilla. Euroopan avaruusjärjestön pääjohtaja Josef Aschbacher sanoi Anadolun mukaan, että Yhdysvallat käytti vuonna 2024 julkiseen avaruusrahoitukseen kuusi kertaa enemmän kuin kaikki eurooppalaiset toimijat yhteensä ja Kiina puolet enemmän kuin Eurooppa.

Puolasta Saksaan ja Ukrainaan

ICEYEn malli on myydä valtiolle oma järjestelmä sen sijaan, että valtio vuokraisi kaupallista palvelua, Satnews kuvaa. Saksassa ICEYE ja asevalmistaja Rheinmetall voittivat joulukuussa 2025 Saksan asevoimilta noin 1,7 miljardin euron sopimuksen avaruustiedustelusta, ICEYE kertoi. Lokakuun alussa yhtiöiden yhteisyritys ilmoitti, että Saksan asevoimat voivat nyt itse ohjata useita sille varattuja tutkasatelliitteja SPOCK 1 -ohjelmassa. Rheinmetallin mukaan niitä käytetään pääasiassa Liettuassa olevan saksalaisprikaatin suojaamiseen ja Naton itäsivustan valvontaan.

Viestintäjärjestelmässä työnjako on selvä. Satnewsin mukaan ICEYE valmistaa satelliitit ja hoitaa niiden käytön, Nokia tuo salatun verkkotekniikan, jonka on tarkoitus kestää häirintää ja salakuuntelua. Järjestelmän tehtävä on pitää komentoyhteydet ja tilannekuva toiminnassa, kun sota tai katastrofi häiritsee maanpäällisiä verkkoja. Nokian mukaan se täydentää sotilas- ja kaupallisia verkkoja eikä korvaa niitä, Light Reading kertoo.

Yhtiöillä on myös aiesopimus Ukrainan puolustusministeriön kanssa. Siitä kerrottiin 22. lokakuuta Suomen pääministerin Ukrainan-vierailun aikana, Defence Industry Europe kertoo. “Satelliittiverkot laajentavat ja suojaavat yhteyksiä, kun maanpäälliset verkot häiriintyvät”, sanoi Nokian geopolitiikasta ja valtiosuhteista vastaava johtaja Mikko Hautala, joka on myös Nokia Defensen hallituksen puheenjohtaja.

Aiesopimus on vasta pohja selvitystyölle. Rahoitusta, satelliittien määrää tai käyttöönoton aikataulua ei ole kerrottu, eikä siinä ilmoiteta satelliittien ostosta.

Entä Venäjä

Myös Venäjä rakentaa omaa Starlink-vastinettaan, jonka nimi Rassvet tarkoittaa aamunkoittoa. Tiidon mukaan maaliskuussa ja heinäkuussa laukaistiin yhteensä 32 satelliittia, ja tavoitteena on 924 satelliittia vuoteen 2035 mennessä. Hänen mukaansa yksikään niistä ei ole vielä noussut 800 kilometrin korkeudessa olevalle tavoiteradalleen.