Kiiru

Uutisia ja tarinoita Suomesta ja maailmalta.

Väriteema
Uutinen·Arki·Suomi

Riskiparvekkeita voi olla satoja tuhansia Suomessa

Kiinteistöliiton kyselyn mukaan alle puolet vastanneista taloyhtiöistä on selvittänyt parvekkeidensa turvallisuutta. Riskikaiteita voi olla satoja tuhansia.

Moderni kerrostalon julkisivu, jossa on ikkunoita ja lasikaiteisia parvekkeita.
Kuvituskuva. Kuva: Heng Chiu / Unsplash

Alle puolet Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä on selvittänyt parvekkeidensa turvallisuutta. Lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 3 000 taloyhtiöiden hallitusten jäsentä. Liiton rakennustekniikan asiantuntija Anssi Väätäinen arvioi Ylelle, että riskiparvekkeita voi olla Suomessa satoja tuhansia.

Riskiparvekkeiksi luetaan ne, joiden putoamissuojana on lasi tai sementtikuitulevy. Väätäisen mukaan lasikaiteet ovat yleisimpiä 2000-luvulla rakennetuissa ja saneeratuissa taloissa. Tuona aikana uusia kerrostaloasuntoja on rakennettu arviolta 700 000-800 000, joten lasikaiteita voi hänen mukaansa olla helposti puoli miljoonaa.

Kaiteiden pettäminen on viime vuosina johtanut kuolemiin. Vantaan Tikkurilassa nuori nainen kuoli maaliskuussa 2023 pudottuaan seitsemännen kerroksen parvekkeelta, kun kaiteen lasi petti, MTV Uutiset kertoi. Helsingin Hietalahdessa syyskuussa 2025 viisikymppinen nainen horjahti parvekekaiteen levyn läpi ja putosi viidennestä kerroksesta.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) teki Hietalahden tapauksen tutkinnassa kymmenen lujuustestiä. Otkesin asiantuntijan Toni Kekin mukaan sementtikuitulevyn pettämiseen riittää, että 3-6-vuotias lapsi törmää siihen, MTV Uutiset kertoi toukokuussa. Lasikaiteen on kestettävä 220 joulen isku, mutta sementtikuitulevylle vastaavaa vaatimusta ei ole. Helsingin rakennusvalvonnan mukaan levyjä käytettiin muun muassa 1960-1980-lukujen kerrostaloissa.

Väätäisen mukaan sementtikuitulevyisten parvekkeiden tarkastuksen voi käytännössä ohittaa ja aloittaa suoraan korjaukset. Rakennuksen turvallisuudesta vastaa sen omistaja, eikä taloyhtiö voi hänen mukaansa enää vedota tietämättömyyteen. Työtä hidastavat kustannukset, epävarmuus ja hidas päätöksenteko, sillä yhtiökokous pidetään yleensä vain kerran vuodessa. Osa taloyhtiöistä on asettanut parvekkeet käyttökieltoon selvitysten tai remontin ajaksi.

Kiinteistöliitto aikoo lähiaikoina selvittää epäselvyyksiä, jotka ovat hidastaneet työtä, kuten sitä, kuka tarkastuksia saa tehdä. Ympäristöministeriön toukokuisen tiedotteen mukaan viranomaiset tiedottavat olemassa olevia rakennuksia koskevista mahdollisista toimista ja suosituksista, kun Otkesin tutkinta valmistuu. Sen arvioitiin tuolloin valmistuvan syksyllä 2026.

Oliko uutisesta hyötyä?Kiitos palautteesta.

Ilmoita virhe