COP31: Afrikan ilmanlaadun mittareille vaaditaan rahaa
Afrikka, Latinalainen Amerikka ja osa Aasiasta saavat säätiöiltä ilmanlaatuun 8,3 miljoonaa dollaria vuodessa. Järjestöt vaativat Antalyassa summan tuplaamista.
Ilmanlaatujärjestöt vaativat COP31-ilmastokokouksessa Turkin Antalyassa, että hyväntekeväisyyssäätiöt kaksinkertaistavat vuosittaisen ilmanlaaturahoituksensa Afrikalle, Latinalaiselle Amerikalle ja osalle Aasiaa. Kiinaa ja Intiaa lukuun ottamatta nämä alueet saavat nyt yhteensä 8,3 miljoonaa dollaria vuodessa, ja tavoite on noin 16 miljoonaa dollaria, MyJoyOnline kertoo. Vaatimus esitettiin 13. marraskuuta tilaisuudessa, jonka järjestivät Sustenta Honduras ja Clean Energy Nepal.
Chicagon yliopiston EPIC-instituutin puhtaan ilman ohjelmaa johtava Christa Hasenkopf muistutti, että pienhiukkaset aiheuttavat noin kahdeksan miljoonaa kuolemaa vuodessa. Silti alle 0,1 prosenttia maailman säätiörahoituksesta menee puhtaaseen ilmaan. Sama luku on Clean Air Fundin huhtikuun raportissa, jonka mukaan Afrikka sai vuosina 2019-2023 prosentin ja Latinalainen Amerikka kaksi prosenttia säätiöiden ilmanlaaturahasta. Suurin osa meni Pohjois-Amerikkaan.
Puhujat korostivat paikallisia mittausverkkoja. Yhdysvaltain ulkoministeriö lopetti maaliskuussa 2025 budjettisyistä ilmanlaadun seurannan yli 60 lähetystössään ja konsulaatissaan, NBC News kertoi tuolloin. Hasenkopfin mukaan ohjelman päätyttyä 97 prosenttia vertailutason mittareista katosi maista, joihin hänen rahastonsa keskittyy. AirQo-järjestön Deo Okuren mukaan koko Afrikassa on noin 2 000 toimivaa mittaria, Yhdysvalloissa noin 10 000 vertailuasemaa.
Gambiassa paikallisesti kerätty data auttoi laatimaan maan ensimmäiset ilmanlaatunormit, ja Hondurasissa mittareita on kahden kaupungin sijaan yli 60 paikassa. Clean Energy Nepalin Prakash Laman mukaan Nepalin pienhiukkaspitoisuudet ovat noin kymmenkertaiset Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukseen nähden. Suomessa pienhiukkaspitoisuus oli Ilmatieteen laitoksen kesäkuussa 2024 kertoman vertailun mukaan Euroopan kolmanneksi pienin.
Hasenkopf haastoi rahoittajat paikkaamaan vajeen ennen seuraavaa ilmastokokousta. Sustenta Hondurasin Baleria Savion ehdotti vähimmäistavoitteeksi, että ensi vuoteen mennessä jokaisessa maassa olisi ainakin yksi mittari, jonka data on vapaasti saatavilla.