Tankkitehtaan johtoyhtiö puuttuu EU:n pakotelistalta

Venäjän ainoa panssarivaunujen valmistaja, Nižni Tagilissa toimiva Research and Production Corporation Uralvagonzavod, on ollut EU:n pakotelistalla maaliskuusta 2022. Syynä ovat sen toimittamat T-72B3-panssarivaunut. Moskovaan rekisteröityä Concern Uralvagonzavodia, joka Venäjän kaupparekisterin mukaan johtaa tehdasta, ei ole nimetty millekään EU:n pakotelistalle.

Näin kirjoittaa Nezir Sinani Kyiv Independentin mielipidekirjoituksessa 9. lokakuuta. Sinani johtaa B4Ukraine-koalitiota, johon kuuluu yli sata kansalaisjärjestöä. Hänen mukaansa EU:n pakotteilla on “näkyvyysongelma”.

Kaksi yhtiötä, sama nimi

Tehtaan EU-listaus nimeää sen omistajaksi Rostecin, Venäjän valtion puolustusteollisuuskonsernin. Concern Uralvagonzavod taas on ollut vuodesta 2020 merkittynä Venäjän kaupparekisteriin tehtaan ainoaksi toimeenpanevaksi elimeksi. Sinanin mukaan juuri se johtaa tehdasta.

Concern Uralvagonzavodin toimitusjohtaja Aleksandr Potapov on EU:n pakotelistalla, ja yhtiön Moskovan osoite näkyy tehdasta koskevassa EU:n vientivalvontamerkinnässä. Kesäkuussa 2026 EU:n neuvosto listasi erään Rostecin johtajan ja kuvasi samassa yhteydessä Concern Uralvagonzavodia “unionin rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi”. Nimeltä sitä ei Sinanin mukaan silti ole listattu.

Listalta puuttuminen ei yksin kerro, koskevatko pakotteet yhtiötä. Ratkaisevaa on, ulottuvatko omistusta ja määräysvaltaa koskevat säännöt siihen.

Miten omistussääntö toimii

Kun EU listaa yhtiön varojen jäädyttämiseksi, sen varat EU:ssa jäädytetään, eikä kukaan EU:ssa saa antaa sille varoja tai taloudellisia resursseja. Kielto koskee myös yhtiöitä, jotka ovat listatun tahon omistuksessa tai määräysvallassa. EU:n neuvoston parhaiden käytäntöjen ohjeessa omistukseksi katsotaan vähintään 50 prosentin osuus, ja useamman listatun osakkaan omistukset lasketaan yhteen.

EU:n tuomioistuin käsitteli 50 prosentin osuutta maaliskuussa 2026 asiassa EM System (C-84/24). Liettualaiset pankit olivat jäädyttäneet EM System -yhtiön tileillä olevat varat, koska pakotelistalla oleva valkovenäläinen omisti yhtiöstä 50 prosenttia. Asianajotoimisto Hogan Lovellsin katsauksen mukaan tuomioistuin katsoi, että 50 prosenttia yhtiöstä omistavan henkilön on oletettava pystyvän hallitsemaan yhtiötä ja sen varoja. Olettaman on kuitenkin oltava kumottavissa: yhtiön on voitava osoittaa, ettei listattu henkilö käytä sen varoja eikä niitä käytetä hänen hyväkseen.

Sinanin mukaan sääntö kattaa yhtiöt, jotka ovat pakotteiden kohteena olevan yhtiön omistuksessa. Epäselvää on, koskeeko se johtoyhtiötä, joka johtaa pakotteiden kohteena olevaa tehdasta.

Rostec ei ole EU:n varojenjäädytyksen kohteena. Se on EU:n asetuksen 833/2014 liitteessä XIX, ja siihen liittyvä liiketoimikielto koskee myös yhtiöitä, joista Rostec omistaa yli puolet. Kiellon soveltuminen Concern Uralvagonzavodiin riippuu Sinanin mukaan omistustiedoista, joita ulkopuoliset eivät voi tarkistaa.

Sinanin mukaan Uralvagonzavodin viimeisin saatavilla oleva vuosikertomus on päivätty 20. elokuuta 2020. Siinä ei kerrota osakkeenomistajia, ja kertomus vetoaa Venäjän hallituksen vuoden 2019 päätökseen, joka sallii salaamisen. Eurooppalaisen tavarantoimittajan pitäisi siis arvioida omistussuhteita ilman julkisia omistustietoja. Jos arvio menee pieleen, “sitä ei ollut mitenkään mahdollista tietää”, Sinani kirjoittaa.

Kuinka suuri aukko on

Sinanin 9. lokakuuta julkaistun kirjoituksen mukaan Ukrainan sotilastiedustelu GUR on kartoittanut 553 Rosteciin kytkeytyvää yhtiötä, joista 145 eli 26 prosenttia on jonkin EU:n rajoittavan toimen kohteena. Riippumaton korruptionvastainen komissio NAKO sai hänen mukaansa omassa 482 yhtiön aineistossaan EU:n osuudeksi 23 prosenttia.

Uralvagonzavod-ryhmään GUR laskee Sinanin mukaan 32 tytäryhtiötä, joista 21 ei ole millään EU:n listalla. Joukossa on Tšeljabinskin traktoritehdas Uraltrak, jonka GUR tunnistaa T-72-, T-90M- ja T-14-panssarivaunujen tärkeimmäksi moottorivalmistajaksi. Listaamattomia ovat myös tela-ajoneuvojen tutkimuslaitos, puolustusministeriölle sopimustöitä tekevä panssariajoneuvojen korjaamo ja suunnittelutoimisto, joka on suunnitellut T-90M-panssarivaunujen kuljetukseen käytettäviä rautatievaunuja. Mukana on myös ruokapalvelu-, työvaate- ja hotelliyhtiöitä.

EU on lisännyt neljä ryhmän yhtiötä pakotelistoille vuodesta 2024 lähtien. Sillä tahdilla aukko umpeutuisi Sinanin arvion mukaan noin vuonna 2030, mitä hän kutsuu “huomattavan leppoisaksi aikatauluksi”.

Mitä Sinani ehdottaa

Vertailukohdaksi Sinani nostaa Yhdysvaltain kauppaministeriön Entity List -luettelon, jolla vientivalvontaan voi lisätä kymmeniä Rosteciin kytkeytyviä yhtiöitä nopeammin kuin varsinaisilla pakotelistauksilla. EU:lla on hänen mukaansa vastaavia keinoja, mutta se ei käytä niitä niin näkyvästi, että ulkopuoliset tarkkailijat voisivat luottaa niihin.

Ensimmäiseksi Sinani ehdottaa, että komissio ja jäsenmaiden viranomaiset kertoisivat julkisesti, kun ne ovat todenneet listaamattoman yhtiön olevan pakotteiden kohteena olevan Rostec-yhtiön omistuksessa tai määräysvallassa. Jos Venäjä salaa omistustiedot, salailun pitäisi hänen mukaansa riittää syyksi listata yhtiö nimeltä. Toiseksi Concern Uralvagonzavodin kaltaiset johtoyhtiöt pitäisi listata suoraan, koska ne hallitsevat tehtaita.

Kolmanneksi seuraavan pakotepaketin pitäisi keskittyä Venäjän asevalmistukselle kriittisiin tytäryhtiöihin, “alkaen tehtaasta, joka rakentaa Venäjän panssarivaunujen moottorit”. Moottorivalmistaja Uraltrak ei Sinanin mukaan ole millään EU:n pakotelistalla.