Herculaneumin hiiltynyt käärö luettiin avaamatta

Vesuviuksen purkaus hautasi vuonna 79 Herculaneumin kaupungin ja sen huvilakirjaston. Hiiltyneitä papyruskääröjä on yritetty avata 1700-luvulta asti, ja tulos on ollut karu: käärö murenee lukijan käsiin.

Nyt yksi kääröistä on luettu alusta loppuun koskematta siihen. Tutkijoiden ja koodaajien Vesuvius Challenge -kilpailuhanke kertoi 25. kesäkuuta, että käärö nimeltä PHerc. 1667 on kääritty auki virtuaalisesti: esiin saatiin noin 1,4 metriä papyrusta ja parikymmentä palstaa kreikankielistä tekstiä. Käärö kuvattiin röntgentomografialla Grenoblen synkrotronissa, ja koneoppimismallit opetettiin erottamaan muste, joka näyttää skannauksessa lähes samalta kuin hiiltynyt papyrus sen alla.

Teksti osoittautui etiikkaa käsitteleväksi tutkielmaksi, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Viimeinen palsta mainitsee Aristokreonin, stoalaisen filosofin Khrysippoksen veljenpojan ja oppilaan. Maininta yhdessä tekstin kielen ja teemojen kanssa kytkee teoksen stoalaiseen koulukuntaan ja ajoittaa sen toiselle vuosisadalle ennen ajanlaskun alkua. Yksi käännetyistä lauseista kuuluu: “Tutkimme jotakin, mutta emme tavoita sitä, jos tavalla tai toisella etäännymme itsestämme ja omasta luonnostamme.”

Samassa yhteydessä tutkijat kertoivat tunnistaneensa toisen käärön Philodemoksen teokseksi Jumalista, kirja 8. Teoksesta tunnettiin aiemmin vain ensimmäinen kirja, joten löytö osoitti sen olleen vähintään kahdeksanosainen sarja.

Sinetöityjä kääröjä on jäljellä satoja: kokonainen kirjasto filosofiaa, runoutta ja proosaa, joka odottaa ensimmäistä lukukertaansa sitten antiikin.