Marsin jättipilvi voi syntyä ilman pölyhiukkasia
Marsin 1 800 kilometrin aamupilvi syntyy tutkijoiden mallin mukaan ilmiöstä, jota ei ole ennen nähty minkään planeetan kaasukehässä.
Marsin kevät- ja kesäkaudella Arsia Mons -tulivuoren juurelle syntyy aamunkoitteessa jääpilvi, joka venyy noin 1 800 kilometrin mittaiseksi vanaksi. Se on suunnilleen puolitoista kertaa Kalifornian pituus. Muutaman tunnin kuluttua auringonnoususta pilvi haihtuu, ja seuraavana aamuna se on taas paikallaan. Mars Express -luotain on seurannut sitä kiertoradalta vuodesta 2018.
Pilven synty sinänsä tunnetaan. Tuuli painaa ilmaa yli kaksi kertaa Mount Everestin korkuisen tulivuoren rinnettä ylös, ilma jäähtyy ja kaasukehän niukka vesihöyry jäätyy. Jopa 600 kilometrin tuntinopeudella puhaltavat tuulet venyttävät pilven pitkäksi vanaksi.
Arvoitus on se, mihin jää tarttuu. Maapallolla vuorten pilvet tarvitsevat jäälle tarttumapinnaksi hiukkasia, kuten suolaa, siitepölyä, nokea tai pölyä. Marsin pilvessäkin pölyn uskottiin kantavan jääkiteitä.
Uuden tutkimuksen mukaan pölyä ei tarvita. Tutkijoiden simulaatiomalli toistaa pilven, kun vesihöyry muuttuu siinä jääksi suoraan, ilman välivaihetta. Ilmiö on nimeltään homogeeninen nukleaatio, ja se on tähän asti tunnettu vain teoriassa. Nautiluksen mukaan sitä ei ole aiemmin nähty minkään planeetan kaasukehässä. Tutkimuksen kirjoittaja Jorge Hernández-Bernal vertaa sitä siihen, että kosteus tiivistyisi pisaroiksi keskelle huonetta eikä ikkunaan.
Tutkijat arvelevat, että harvinaiset olosuhteet syntyvät kolmen tekijän summana: tulivuoren korkeus, ohut kaasukehä ja äärimmäisen korkea suhteellinen kosteus. Malli kuvaa pilveä paremmin kuin aiemmat, mutta osa eroista on yhä selittämättä. Astrobiology.comin julkaisemassa tiivistelmässä tutkijat arvioivat, että samalla ilmiöllä voi olla merkitystä myös joidenkin Maan ja muiden planeettojen pilvien synnyssä.