Maailmanpankki: kehitysmaiden velka 9,4 biljoonaa

Kehittyvien maiden ulkomaanvelka kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin, kertoo Maailmanpankki torstaina julkaistussa velkaraportissaan. Kasvu oli nopeinta sitten vuoden 2021 ja noin nelinkertainen vuosien 2022-2024 keskiarvoon verrattuna.

Kasvua vauhditti lainanotto yksityisiltä velkojilta. Maailmanpankin tiedotteen mukaan julkisyhteisöjen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku kasvoi lähes 35 prosenttia 251 miljardiin dollariin, eniten viiteen vuoteen. Yli neljännes julkisen ja julkisesti taatun velan 303 miljardin dollarin kasvusta selittyy heikentyneellä dollarilla, joka nosti muissa valuutoissa otettujen lainojen dollariarvoa.

Köyhimmille maille lainat tulevat kalliiksi. Maailmanpankin edullisiin IDA-lainoihin oikeutettujen maiden ulkomaanvelka kasvoi 8,1 prosenttia 1,3 biljoonaan dollariin. Ne maksoivat yksityisten velkojien uusista lainoista keskimäärin 8,2 prosentin korkoa, korkeinta sitten vuoden 1989. Uusien joukkovelkakirjojen korko oli 9,4 prosenttia. Ero julkisten ja yksityisten velkojien korkojen välillä kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2025 3,4 prosenttiyksiköstä 5,5:een.

Matala- ja keskituloiset maat maksoivat viime vuonna lyhennyksiä ja korkoja 1,4 biljoonaa dollaria, 1,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Velanhoitokulut kasvoivat viidettä vuotta peräkkäin. Vuosina 2022-2025 kehittyvät maat maksoivat velanhoitoon 436 miljardia dollaria enemmän kuin saivat uutta rahoitusta.

Maailmanpankin tilastojohtaja Haishan Fu pitää yksityisten lainojen paluuta tervetulleena, mutta hänen mukaansa maat “lainaavat enemmän, maksavat enemmän ja jättävät monessa tapauksessa vähemmän pitkän aikavälin kehitykseen”. The Irish Timesin mukaan pankki varoittaa, että velka voi syrjäyttää investointeja koulutukseen, terveyteen, infrastruktuuriin ja työpaikkoihin.

Maailmanpankin mukaan yli kymmenen maata oli vuoden 2026 elokuun puoliväliin mennessä laskenut liikkeelle enemmän joukkovelkakirjoja kuin koko vuonna 2025.