Kiiru

Uutisia ja tarinoita Suomesta ja maailmalta.

Väriteema

WHO: Antibioottiresistenssin torjunta myöhässä

Lähes yhdeksällä maalla kymmenestä on suunnitelma resistenssiä vastaan, mutta vain 42 maata rahoittaa ja toteuttaa omansa. Vuoden 2030 tavoitteet karkaavat.

Valkoiseen paitaan pukeutunut ihminen pitelee sinistä maljaa, jossa on ruskeita bakteeripesäkkeitä kasvualustalla.
Kuvituskuva. Kuva: Adrian Lange / Unsplash

Maailman terveysjärjestö WHO:n selvityksen mukaan lähes yhdeksällä maalla kymmenestä on nyt kansallinen toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssiä vastaan, mutta vain 42 maata 183:sta rahoittaa, toteuttaa ja seuraa suunnitelmaansa. WHO:n edustajat sanoivat maanantaina, että edistys on liian hidasta vuoden 2030 tavoitteisiin.

Vuonna 2017 suunnitelma oli noin neljällä maalla kymmenestä. AFP:n Medical Xpressin julkaiseman jutun mukaan vain 36 prosentilla maista on kansallinen vertailulaboratorio, joka pystyy testaamaan resistenssin kaikista WHO:n seuraamista bakteereista ja sienistä. Tavoite vuodelle 2030 on 80 prosenttia.

“Ilman testausta lääkärien on hoidettava tietämättä infektion syytä tai sitä, mikä antibiootti tehoaa”, sanoo WHO:n resistenssiseurannan johtaja Sylvia Bertagnolo.

Lääkkeille vastustuskykyiset infektiot aiheuttivat vuonna 2021 suoraan yli miljoona kuolemaa ja liittyivät noin 4,7 miljoonaan muuhun. WHO arvioi, että resistenssi voi aiheuttaa noin 39 miljoonaa kuolemaa vuoteen 2050 mennessä. Al Jazeeran mukaan järjestö varoittaa, että tavalliset leikkaukset ja synnytykset voivat muuttua hengenvaarallisiksi. Vuonna 2023 joka kuudes WHO:lle raportoitu laboratoriossa varmistettu bakteeri-infektio oli resistentti sen hoitoon käytetyille antibiooteille.

WHO julkaisi samalla kaksi diagnostiikan työkalua. Ensimmäinen määrittelee, mitä testejä pitäisi olla saatavilla terveydenhuollon jokaisella tasolla perusterveydenhuollosta erikoissairaaloihin. Toinen kokoaa 73 laboratoriomenetelmää näytteenotosta taudinaiheuttajan tunnistamiseen ja herkkyystestaukseen. Järjestön mukaan tärkeimmät keinot ovat infektioiden ehkäisy, rokotukset, puhdas vesi ja sanitaatio sekä mikrobilääkkeiden asianmukainen käyttö.

Suomessa tilanne on parempi. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Suomessa mikrobilääkeresistenssiä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Fimea kertoi viime marraskuussa, että resistenttien bakteerien osuus on silti kasvanut hieman myös Suomessa. Huolta aiheuttavat erityisesti E. coli- ja K. pneumoniae -bakteerien lisääntyvä resistenssi ja MRSA:n aiheuttamien vakavien infektioiden yleistyminen.

Oliko uutisesta hyötyä?Kiitos palautteesta.

Ilmoita virhe