Naton Baltian ilmavalvonnasta tuli ilmapuolustusta

Neljä Espanjan ilmavoimien EF-18M Hornet -hävittäjää lähti 9. lokakuuta Ämarin lentotukikohdasta Virosta noin viiden viikon komennuksen jälkeen. ERR Newsin reportaasin mukaan kotimatkan oli määrä kestää noin neljä tuntia, ja koneet tankattaisiin ilmassa Saksan yllä. Ämariin jäi turkkilainen osasto, jonka rinnalla espanjalaiset olivat päivystäneet.

Komennus näytti, miten Naton tehtävä Baltiassa on muuttunut. Osaston komentajan, majuri Antonio Mancebo Marínin mukaan noin 20 prosenttia Baltian koulutuksesta liittyy nykyään drooneihin, ja 1. elokuuta 2026 Naton Baltian ilmavalvonta muuttui virallisesti ilmapuolustustehtäväksi.

Miksi Baltiaan lennetään vuorotellen

Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ole omia hävittäjiä, joten liittolaiset valvovat niiden ilmatilaa vuorotellen. Viron puolustusvoimien mukaan tehtävä alkoi samana päivänä, kun Baltian maat liittyivät Natoon, ja ensimmäinen osasto toimi Liettuan Šiauliaissa. Ämarissa Naton valmiusosasto on päivystänyt 1. toukokuuta 2014 lähtien. Silloin Nato vahvisti Baltian ilmavalvontaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen.

Viron puolustusvoimat vertaa ilmavalvontaa rajavartiointiin: se on rauhan ajan ilmapuolustusta. Valmiusosasto päivystää ympäri vuorokauden. ERR:n mukaan käsky nousta ilmaan tulee Naton ilmaoperaatiokeskuksesta, joka sijaitsee Uedemissa Saksan länsiosassa, ja miehistö voi olla ilmassa noin 15 minuutissa hälytyksestä.

Espanjan ilmavoimien tiedottaja kuvasi ERR:lle tunnistuslentoa: kone lähestyy kohdetta turvallisesti, tunnistaa sen silmin ja raportoi havaintonsa. “Tunnistuslento on puolustustoimi, jonka tarkoitus on ylläpitää turvallisuutta ja tilannetietoisuutta, ei provokaatio”, hän sanoi. Mancebon mukaan viesti on yksinkertainen: “Kukaan ei saa lentää Naton ilmatilassa ilman lupaa.”

Mitä ilmapuolustustehtävä muuttaa

Naton huippukokous Ankarassa päätti kesällä 2026, että Baltian ilmavalvonta muuttuu 1. elokuuta ilmapuolustustehtäväksi. Viron puolustusvoimien mukaan ilmavalvontatehtävä kesti Baltiassa 22 vuotta. Sen tehtävä oli valvoa ilmatilaa ja reagoida mahdollisiin loukkauksiin. Uusi tehtävä mahdollistaa puolustusvoimien mukaan aktiiviset puolustusoperaatiot, joissa käytetään kaikkia Naton yhdennetyn ilmapuolustusjärjestelmän suorituskykyjä.

Ämarissa vuoron otti elokuussa Turkki Portugalilta. Turkish Minuten Anadolu-uutistoimistoon viittaavan jutun mukaan Turkin osastoon kuuluu viisi F-16-hävittäjää ja 76 sotilasta Diyarbakırissa sijaitsevasta 181. lentueesta. Vuoro kestää marraskuun loppuun. Espanjan Hornetit päivystivät osan syksystä sen rinnalla.

Kaksi viikkoa vaihdon jälkeen Ämarin koneet nousivat ilmaan droonin takia. bne IntelliNewsin mukaan tunnistamaton drooni lensi 14. elokuuta Latvian ilmatilaan. Ilmaan nousivat kaksi italialaista Eurofighteria Šiauliaista ja kaksi turkkilaista F-16:ta Ämarista. Tunnistamisen jälkeen yksi Eurofightereista tuhosi droonin asumattoman alueen yllä. Operaatiota koordinoivat Naton ilmaoperaatiokeskus Uedemissa ja ilmavoimien johtoesikunta Ramsteinissa.

Suomen Hornetit samassa työssä

Suomen ilmavoimat lentää myös Hornet-hävittäjillä, ja ne ovat tehneet Naton ilmavalvontaa Baltian ulkopuolella. Ylen mukaan neljä Suomen Hornetia ja 50 Ilmavoimien sotilasta valvoivat helmikuussa 2025 Islannin ilmatilaa, ensimmäistä kertaa Naton jäsenmaana. Islannilla ei ole omaa armeijaa. Osallistumisesta vastasi Lapin lennosto. Kalevan mukaan Suomen hävittäjät olivat kesällä 2024 olleet kaksi kuukautta Naton tehtävissä Romaniassa.

Suomen Hornet-kausi on loppumassa. Senaatti-kiinteistöjen mukaan ensimmäiset Ilmavoimien F-35-hävittäjät saapuivat Suomeen 18. syyskuuta. Ilmavoimien aikataulun mukaan Lapin lennostossa ei vuonna 2028 enää lennetä Hornetilla, ja F-35:n täysimääräinen suorituskyky on tarkoitus saavuttaa vuoden 2030 loppuun mennessä.

Miten hävittäjät harjoittelevat drooneja vastaan

Mancebon mukaan droonikoulutukseen kuuluu myös etsi ja tuhoa -harjoituksia. ERR:n mukaan enintään noin kahden metrin kokoiset droonit ovat erilainen maali.

Elokuussa espanjalainen Hornet ampui alas droonin Romaniassa. Hespressin julkaiseman AFP:n jutun mukaan Romanian puolustusministeriö kertoi, että F-18 tuhosi droonin 16. elokuuta kello 5.01 paikallista aikaa. Drooni oli tullut Moldovan suunnasta, ja sen kappaleet putosivat asumattomalle alueelle Galațin läänissä. Naton ilmavoimien johtoesikunnan mukaan tehtävään osallistui kaksi F-18:aa Romaniassa toimivasta espanjalaisosastosta, jossa on noin 200 sotilasta ja 11 konetta.

Ämarin espanjalaiset lensivät komennuksellaan yli 200 tuntia ilman välikohtauksia. Mancebo pitää sitä tehtävän tärkeimpiin kuuluvana onnistumisena. Kylmä tuo omat haasteensa: “Koneet kärsivät kylmässä.” Espanja on lähettänyt hävittäjiä Ämariin viidesti, vuosina 2015, 2017, 2022, 2023 ja 2026.

Turkin F-16-koneet päivystävät Ämarissa marraskuun loppuun. Mancebo olisi jatkanut: “Olisin halunnut jäädä vielä kuukaudeksi.”