Navalnyi-lahjoitus vei hanhitutkijan vankilaan
Arktisten hanhien tutkija Sofja Rozenfeld sai Moskovassa 3,5 vuotta kahdesta 1 000 ruplan lahjoituksesta Navalnyin säätiölle. Hän ei halunnut lähteä Venäjältä.
Moskovan Gagarinin piirioikeuden tuomari Džemal Kurbanov harkitsi tuomiotaan noin viisi tuntia. Kun hän 7. lokakuuta luki sen, 50-vuotias lintutieteilijä Sofja Rozenfeld otettiin kiinni suoraan oikeussalissa.
Arktisten vesilintujen johtaviin tutkijoihin kuuluva Rozenfeld sai kolme ja puoli vuotta vankisiirtolaa kahdesta 1 000 ruplan lahjoituksesta, jotka hän teki Aleksei Navalnyin Korruptionvastaiselle säätiölle FBK:lle elo- ja syyskuussa 2021, Mediazona kertoo. Syyttäjä oli vaatinut viittä vuotta.
Mistä Rozenfeld tuomittiin
Syyte oli “ääriliikkeeksi” luokitellun järjestön rahoittaminen. Venäjä kielsi FBK:n vuonna 2021. Rozenfeld kuuli tutkinnasta 5. joulukuuta 2025, pian sen jälkeen kun hän oli palannut Israelista tapaamasta isäänsä, Meduza kertoo. Hänen kotinsa tutkittiin, puhelin ja kaksi kannettavaa tietokonetta takavarikoitiin, ja hän sai matkustuskiellon. Helmikuussa 2026 Venäjän viranomainen Rosfinmonitoring lisäsi hänet “terroristien ja ääriliikkeiden” listalleen ja jäädytti hänen pankkitilinsä, Mediazonan mukaan.
Oikeudessa Rozenfeld myönsi syyllisyytensä vain osittain: hän oli tilannut kuukausilahjoitukset. Hänen mukaansa säätiö luokiteltiin ääriliikkeeksi, kun hän oli pitkällä tutkimusretkellä ilman yhteyksiä, ja hän perui tilauksen heti palattuaan. Asianajajat toivat oikeuteen hänen säätiölle lähettämänsä peruutuskirjeen. Se ei lyhentänyt tuomiota.
“Kiistän ehdottomasti ensinnäkin sen, että jakaisin ääriajatuksia, ja toiseksi sen, että minulla olisi ollut rikollinen tarkoitus”, Rozenfeld sanoi Meduzan mukaan.
Hän kertoi tukeneensa säätiötä korruption vuoksi, koska oli nähnyt, miten korruptio vahingoittaa luontoa ja hänen kenttätyötään. Tuomari keskeytti hänet ja kysyi, eikö korruptiota varten ole lainvalvontaviranomaisia. Mediazonan mukaan Rozenfeld on kolmas tunnettu nainen Venäjällä, joka on saanut ehdottoman vankeustuomion FBK-lahjoituksista.
Lentokone, joka lentää lintujen vauhtia
Meduza kutsuu Rozenfeldia kansainvälisesti tunnetuksi. Hän on vanhempi tutkija Venäjän tiedeakatemian Severtsovin ekologian ja evoluution instituutissa ja sen lintujen rengastuskeskuksessa. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2025, 49-vuotiaana, Novaja Gazeta Europe kertoo.
Arktisen kenttätyön hän aloitti jo Moskovan valtionyliopiston toisen vuoden opiskelijana järjestämällä retkikunnan Wrangelinsaarelle tutkimaan lumihanhia. Hänen pääkohteitaan ovat olleet muuttavat hanhet ja joutsenet, mutta hän on tutkinut myös poroja, myskihärkiä ja lumilampaita.
Vuonna 2016 Rozenfeld ja hänen kollegansa alkoivat seurata lintuparvia kotitekoisella kevytlentokoneella, joka pystyy lentämään lintujen nopeudella ja laskeutumaan veteen, jäälle ja pienille maa-alueille. Koneesta parvet valokuvataan ja lasketaan. Sen rakensi Georgi Kirtajev Surgutista. Laboratoriokollega Aleksandr Dmitrijev sanoi Novaja Gazeta Europelle, että Rozenfeld oli lähes ainoa, joka teki tällaisia säännöllisiä lentolaskentoja, eikä ole selvää, kuka työtä jatkaa.
Yksi hänen laskemistaan lajeista on kiljuhanhi. Rozenfeldin ja kollegoiden vuonna 2019 julkaisemassa tutkimuksessa lajin läntisen pääkannan pesimäkauden jälkeiseksi kooksi arvioitiin syysmuutolla 2017 tehdyn lentolaskennan perusteella 48 580 lintua. Verkkouutiset kertoi vuonna 2023, että lajin Pohjoismaiden kanta on äärimmäisen uhanalainen ja että Suomessa sen pesintä on varmistettu viimeksi vuonna 1995. Pohjoismaissa pesi silloin enää 20-30 paria, ja pesinnässä epäonnistuneet linnut lentävät Uralin yli Taimyrin niemimaalle ja sieltä Venäjän ja Kazakstanin kautta talvehtimaan Kreikkaan.
Miksi hän ei lähtenyt
Rozenfeldin perhe muutti Israeliin 1980-luvun lopulla, mutta hän palasi Moskovaan 15-vuotiaana. Hänellä on Israelin passi. Ystävät ja sukulaiset kehottivat häntä lähtemään, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, ja uudelleen rikosjutun alettua. Hän kieltäytyi, koska ei voinut kuvitella jatkavansa tutkimustaan ulkomailla.
“Hän ei voi tehdä tutkimustaan missään muualla, koska hänen tutkimansa lajit elävät vain Venäjän arktisella alueella”, sanoi hänen entinen luokkatoverinsa, tiedetoimittaja Ilja Kolmanovski T-invariantille, jonka jutun käännöksen Meduza julkaisi.
Isä Boris Rozenfeld kertoi Novaja Gazeta Europelle, että tytär piti vankilaa epätodennäköisenä ja halusi säilyttää työnsä ja elämänsä Venäjällä. Laiton maasta lähtö olisi vienyt mahdollisuuden palata.
Kun Rozenfeld pyysi apua Israelin Moskovan-suurlähetystöstä, hänelle vastattiin Meduzan Haaretzilta saamien tietojen mukaan, ettei Israel voi puuttua Venäjän viranomaisten päätöksiin, koska hän on myös Venäjän kansalainen. Tuomion jälkeen Israelin ulkoministeriö lupasi Novaja Gazeta Europen mukaan pyrkiä konsulikäyntiin ja antaa humanitaarista apua. Asianajaja Vadim Kljuvgant, joka on hoitanut vastaavaa israelilaistapausta, arvioi, että ainoat reitit ulos ovat vankien siirto Israeliin tai armahdus.
Tutkijat lahjoittajarekistereissä
Rozenfeldin tapaus ei ole ainoa. Mediazona tietää yli kymmenestä vastaavasta jutusta tutkijoita vastaan Moskovan tuomioistuimissa viimeisen puolen vuoden ajalta. Ainakin kaksi tutkijaa on saanut ehdottoman tuomion: Rozenfeldin lisäksi Steklovin matematiikan instituutin tutkija Andrei Dymov, joka tuomittiin toukokuussa 3,5 vuodeksi yhteensä 3 500 ruplan lahjoituksista. Nimeämätön Skoltech-tutkimusinstituutin työntekijä sai 500 000 ruplan sakon yhdestä 300 ruplan lahjoituksesta.
Mediazonan mukaan vuonna 2021 maksujärjestelmässä ollut vika paljasti lahjoittajien tietoja, joita poliisi on käyttänyt tunnistamiseen. Miksi tutkinta osuu juuri tutkijoihin, on lehden mukaan epäselvää. Yksi sen lähteistä arveli, että lahjoittajissa on tilastollisesti enemmän tutkijoita ja opettajia, mutta myönsi, ettei hänellä ole riittävästi tietoja oletuksen tarkistamiseen.
Puolustus aikoo valittaa, mutta Novaja Gazeta Europen haastateltavat tuskin uskovat hänen vapautumiseensa. Rozenfeldin suunnitelmissa oli elokuva Venäjän hanhista ja atlas kaikista maassa tavattavista hanhilajeista.
Hänen opiskelutoverinsa ja entinen kollegansa Aleksandra Panjutina huomautti Meduzalle, että vesilintujen muuttoa voi nyt tutkia vakavasti Venäjällä ja Kanadassa ja että ulkomaille muutto on tutkijalle yleensä iso askel alaspäin. “Mutta hanhia ei voi tutkia vankilastakaan.”