Kiiru

Uutisia ja tarinoita Suomesta ja maailmalta.

Väriteema

Natsi-Saksan reaktorista puuttui puolet uraanista

Heisenbergin B8-reaktori olisi tarvinnut noin kaksinkertaisen määrän uraania ja yli kaksinkertaisen määrän raskasta vettä, laskee PNAS Nexus -tutkimus.

Mustavalkoinen kuva vanhasta laboratoriosta, jossa puupöydillä on sähkölaitteita, johtoja ja mittalaitteita, taustalla lasikaappi ja lasiastioita hyllyllä.
Kuvituskuva. Kuva: Smithsonian / Unsplash

Saksalaisfyysikko Werner Heisenbergin viimeinen koereaktori olisi tarvinnut toimiakseen noin kaksi kertaa enemmän uraania ja yli kaksi kertaa enemmän raskasta vettä kuin siinä oli. Tähän päätyi kuuden tutkijan ryhmä, joka tutki kaksi säilynyttä uraanikuutiota sekä sota-ajan raportteja ja kirjeenvaihtoa. Tutkimus julkaistiin PNAS Nexus -lehdessä, kertoo ScienceDaily.

B8-nimellä tunnettu reaktori rakennettiin vuonna 1945. Techliciousin mukaan siinä oli 664 viiden sentin luonnonuraanikuutiota raskaassa vedessä, ja se sijaitsi Haigerlochin kylässä Lounais-Saksassa, jonne Heisenbergin ryhmä siirtyi liittoutuneiden pommitusten jälkeen. Ketjureaktio ei käynnistynyt koskaan. Amerikkalaisjoukot löysivät reaktorin ja purkivat sen samana vuonna.

Tutkijoiden mallissa reaktorin neutronikertoimeksi tuli Techliciousin mukaan 0,94. Ketjureaktio pysyy käynnissä vasta, kun kerroin on vähintään yksi. B8:ssa jokainen neutronisukupolvi oli siis noin kuusi prosenttia edellistä pienempi. Edes täysin puhdas raskas vesi ei olisi nostanut kerrointa kuin 0,95:een.

Tulos on ristiriidassa Heisenbergin oman selityksen kanssa. Hän kirjoitti vuonna 1947 Nature-lehdessä, että “suhteellisen pieni määrä uraania olisi kaikella todennäköisyydellä riittänyt”. Tutkijoiden mukaan Heisenberg aliarvioi tarvittavan lisämateriaalin selvästi, eikä Saksalla ollut resursseja saada toimimaan raskaan veden enempää kuin grafiitinkaan varassa toimivaa reaktoria. Saksan käytettävissä ollut grafiitti sisälsi booria, joka imee neutroneja.

Raskas vesi tuli pääosin Norsk Hydron Vemorkin tehtaalta, joka joutui Saksan hallintaan Norjan miehityksen myötä huhtikuussa 1940. Techliciousin mukaan Vemork tuotti sodan aikana 2 840 kiloa raskasta vettä, ja Saksassa sitä oli vuonna 1945 jäljellä enintään 1 836 kiloa. Toimiva B8 olisi tarvinnut noin 1,8-kertaisen määrän siihen nähden, mitä Saksalla oli.

Saksan ohjelmassa käytettiin noin 1 100 uraanikuutiota, ja niistä vain 14:n sijainti tunnetaan nykyään, kirjoittaa Techlicious. Marylandin yliopiston Koeth Groupin sivuilla kuvataan hanke, jossa kuutioita analysoidaan lisää, jotta ne voidaan luokitella Gottow’n tai Berliinin uraaniohjelmaan.

Oliko uutisesta hyötyä?Kiitos palautteesta.

Ilmoita virhe