Virunga: pernarutto on tappanut 28 virtahepoa
Kongon Virungan kansallispuistossa 28 virtahepoa on kuollut noin kuukaudessa pernaruttoon. Tauti voi tarttua ihmiseen raadoista ja lihasta.
Kongon demokraattisen tasavallan Virungan kansallispuistossa 28 virtahepoa on kuollut noin kuukauden aikana pernaruttoon, kertoo Al Jazeera puiston virkailijoihin viitaten. Raatoja on löydetty neljän viime viikon aikana Semuliki-joesta. Vitshumbin asukkaan Michael Kambalen mukaan joukkokuolemat huomattiin syyskuun puolivälissä.
Laboratoriokokeet vahvistivat syyksi Bacillus anthracis -bakteerin. Kongon luonnonsuojeluviraston ICCN:n Pohjois-Kivun yksikkö ilmoitti tuloksesta 29. syyskuuta, kertoo kongolainen MediaCongo. Analyysit tekivät Virunga Doctors -järjestön eläinlääkärit yhdessä viraston kanssa.
Pernarutto voi tarttua ihmiseen kosketuksesta kuolleeseen tai sairaaseen eläimeen tai sen lihan syömisestä. ICCN kieltää koskemasta raatoihin, siirtämästä, paloittelemasta, hautaamasta tai polttamasta niitä sekä myymästä tai syömästä kuolleena löydetyn eläimen lihaa. Oireita saaneita kehotetaan hakeutumaan hoitoon viipymättä. Kongo torjuu samaan aikaan myös ebolaepidemiaa.
Tauti ei ole puistossa uusi. Pernaruton itiöt voivat säilyä maaperässä vuosikymmeniä, ja aiempia epidemioita on ollut kuivuusjaksojen aikana. Puiston mukaan kasvinsyöjät saattavat niukan kasvillisuuden aikaan laiduntaa lähempänä maata ja kerääntyä jäljellä oleville laitumille ja juomapaikoille, jolloin ne voivat altistua saastuneelle maalle. Huhtikuussa 2025 pernarutto tappoi puiston johtajan Emmanuel de Merode mukaan noin 50 virtahepoa, kertoi CBS News uutistoimisto AFP:n tietoihin nojaten.
Puiston helmikuun 2026 laskennassa virtahepoja oli yli 2 700. CBS Newsin mukaan 1970-luvulla niitä oli noin 29 000. Ekologi ja eläinlääketieteen asiantuntija Joel Mbusa Mapoli muistuttaa, että virtahevot siirtävät ravinteita maalta veteen, joten niiden katoaminen voi häiritä vesiekosysteemejä.
Valvontaa vaikeuttaa sota. Puisto kertoo menettäneensä neljän viime vuoden aikana hallinnan merkittävään osaan alueestaan Kongon armeijan ja M23-kapinallisten taistelujen vuoksi. M23 sanoo suojelevansa aluetta salametsästäjiltä.
Puiston ryhmät seuraavat nyt aluetta, kirjaavat uudet kuolemat ja keskittyvät raatojen turvalliseen käsittelyyn. ICCN on luvannut uusia ohjeita. Mapoli vaatii tehostettua tautiseurantaa ja niin sanottua One Health -mallia, jossa luonnonsuojelu ja kansanterveystyö kytketään yhteen.