Santa Marta kokoaa 50 maan koalition fossiili-irtautumiseen YK:n ohi

Yli 50 maata kokoontuu 24.-29. huhtikuuta 2026 Santa Martaan Kolumbiaan ensimmäiseen kansainväliseen kokoukseen, jonka ainoa tehtävä on suunnitella, miten fossiilisista polttoaineista luovutaan. Konferenssia ei järjestetä YK:n alaisuudessa. Se on tahallinen valinta.

Kolumbia ja Alankomaat ovat järjestäjiä. Kokouksen alkupäivinä taloustieteilijät ja juristit esittelevät analyysinsä siirtymän kustannuksista ja rakenteista, ja viimeisinä neljänä päivänä ministerit sekä korkeantason edustajat neuvottelevat tiekartasta, konferenssin oman ohjelmasivun mukaan. Norjan valtiosihteeri Astrid Hoem on paikalla ympäristöministerin sijaan, NRK kirjoittaa. Norjalaiset ympäristöjärjestöt ovat panneet diplomaattisen alennuksen merkille.

Konferenssin tausta on COP30:n umpikujassa. Marraskuussa 2025 Belémissä pidetyssä huippukokouksessa loppupäätelmistä putosi viittaus fossiilisiin polttoaineisiin, vaikka yli 80 maata kannatti tiekarttaa irtautumiseen, UN Newsin raportin mukaan. Konsensussääntö antoi öljytuottajille mahdollisuuden estää teksti. Kolumbia, Alankomaat ja 22 muuta allekirjoittivat tällöin Belém-julistuksen, jossa nämä maat ilmoittivat aikovansa edetä omilla raiteillaan. Suomi on yksi näistä 24:stä.

Konferenssi on käytännön jatkumo julistukselle. EU-parlamentin huhtikuussa 2026 julkaisemassa briefingissä Wuppertal-instituutin tutkijat kuvaavat ilmiötä “kahden raiteen multilateralismiksi”: yhdellä raiteella jatkuu YK:n hidas konsensusprosessi, toisella halukkaat maat kokeilevat nopeampia ratkaisuja ja tuovat tulokset takaisin yhteiseen pöytään. Co-hostien viesti on yksiselitteinen: tarkoitus ei ole syrjäyttää COP-prosessia vaan täydentää sitä.

Mary Robinson, Irlannin entinen presidentti, kuvasi Inside Climate Newsille konferenssia “tekijöiden komiteaksi”. Natalie Jones, joka neuvoo kansainvälistä kestävän kehityksen tutkimusinstituuttia (IISD), arvioi samassa jutussa, että odotuksia kannattaa kalibroida: kyseessä ei ole “isoa juhlallista julistusta tuottava huippukokous, vaan rullaava prosessi”. Konferenssissa pyritään neljään tulokseen: poliittinen signaali Belém-julistuksen toiselle aallolle, kansalliset ja kansainväliset tiekartat fossiili-irtautumiseen, fossiilituotannon avoimen tietokannan operointi ja investor-state-välimiesmenettelyjen (ISDS) purkaminen, joiden kautta öljy-yhtiöt ovat haastaneet phase-out-päätöksiä oikeuteen.

Miksi paikka on Santa Marta

Paikan valinta on tarkka. Santa Martan sataman kautta kulkee Kolumbian hiili maailmalle, ja siksi kokous sitoo päätöksenteon suoraan tuotannon maisemaan. EU-parlamentin briefing nostaa valinnan eksplisiittisesti esille. Konferenssin rinnalla kulkee kansalaisliikkeen tapahtuma People’s Summit for a Fossil Free Future, johon Mongabayn mukaan osallistuu noin 2 800 ihmistä.

Alkuperäiskansojen edustajia on pöydän ääressä ensimmäistä kertaa. OPIAC:n koordinaattori Oswaldo Muca, joka edustaa Kolumbian Amazonian alkuperäiskansoja, muistutti Mongabaylle, että “siirtymästä puhutaan, mutta sitä tehdään niin että toiset etenevät ja tuhoavat aluetta”. Ydinkysymys on siirtymäkriittisten mineraalien louhinta, joka voi heikentää alkuperäiskansojen oikeuksia jopa silloin kun fossiilit jäävät maahan. 14 prosenttia Amazonin pinta-alasta ja 12 prosenttia alkuperäiskansojen alueista on päällekkäin öljy- ja kaasuesiintymien kanssa.

Mittakaava

Fossiilisten polttoaineiden poltto tuotti 74,5 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2024 (kun maankäyttöä ei lasketa mukaan). Vuonna 2024 fossiili-tuet olivat globaalisti 0,92 biljoonaa dollaria, OECD:n tilaston mukaan. EU-maat lisäsivät fossiilitukia 18 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2024, vaikka samaan aikaan unioni puhui irtautumisesta. Tämä on se ristiriita, joka konferenssin järjestäjät haluavat asettaa pöydälle.

Toinen luku menee toiseen suuntaan. Aurinkopaneelin hinta laski 80 prosenttia vuosina 2014-2024, ja asennettu kapasiteetti kasvoi kymmenkertaiseksi 2015-2025, kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tilastojen mukaan. Vuonna 2025 tuuli ja aurinko tuottivat ensimmäisen kerran enemmän sähköä kuin fossiilit Euroopassa. Pakistanin oma aurinkovallankumous on säästänyt yli 12 miljardia dollaria fossiili-tuonnista, Inside Climate Newsin lähteen mukaan. Kysymys ei siis ole, ovatko vaihtoehdot olemassa, vaan kuinka nopeasti niihin siirrytään, kun 78 prosenttia maailman fossiili-reserveistä on globaalissa etelässä eli niillä alueilla, joilla irtautuminen vaatii kalliita rakenteellisia muutoksia.

Miksi Suomella on vipu, ei sivuosa

Suomi allekirjoitti Belém-julistuksen marraskuussa 2025 yhtenä 24 maasta: Australia, Itävalta, Belgia, Kambodža, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Tanska, Fidži, Suomi, Irlanti, Jamaika, Kenia, Luxemburg, Marshallinsaaret, Meksiko, Mikronesia, Nepal, Alankomaat, Panama, Espanja, Slovenia, Vanuatu ja Tuvalu. Joukko on poikkeuksellinen: pohjois- ja eteläpuolen maita yhdessä, suuria EU-talouksia ja pieniä saarivaltioita.

Käytännön kunnianhimo on silti porrastettu. BOGA:n core-jäsenet (Tanska, Costa Rica, Ranska, Espanja, Portugali, Ruotsi, Irlanti, useat saarivaltiot) ovat sitoutuneet päättämään uudet öljylisenssit lakisääteisellä päivämäärällä. Suomi on toistaiseksi Friends-tasolla, eli mukana ilman sitoutumista. Tanskan rooli on huomionarvoinen: Belém-julistuksen allekirjoittaja, BOGA:n perustaja yhdessä Costa Rican kanssa ja Pohjoismaa, jonka talous on aiemmin nojannut Pohjanmeren öljyyn.

Norja on toista koulukuntaa. Maa lähetti konferenssiin valtiosihteerin, ei ministeriä. Greenpeace Norjan Elise Åsnes muotoili NRK:lle vaatimuksen tiukasti: “Vaadimme, että Norja antaa hyvän panoksen eikä jarruta.” Cicero-instituutin ilmastotutkija Bjørn Samset arvioi prosessia silti positiivisesti, “tärkeä ja positiivinen kehitys”, vaikka tunnustaa, että Norjan oma asema öljyvaltiona on ristiriitainen.

Mitä seuraa

Konferenssin päätulos ei ole sitova sopimus. Se on raportti konkreettisista siirtymäratkaisuista, syöte Brasilian COP30-puheenjohtajan laatimaan globaaliin tiekarttaan ja, Kolumbian ja Alankomaiden hallitusten toiveiden mukaan, uusien valtioiden liittyminen Belém-julistukseen. COP31 Turkissa marraskuussa 2026 näyttää, kantaako Santa Martan koalitio vai jääkö se irralliseksi kokeiluksi.

Sama logiikka näkyy Frank Eldersonin, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen, op-edissä, jota EU-parlamentin briefing siteeraa: Euroopan fossiiliriippuvuus on hintavakauden riski. Kun energiaa tuodaan kriisialueilta, ilmastopolitiikka kytkeytyy suoraan inflaatioon ja turvallisuuteen. Tämä on argumentti, joka liikuttaa keskuspankkeja eikä vain ympäristöministereitä. Santa Martan logiikka on, että sama ongelma kannattaa käsitellä tuotannossa eikä vain kulutuksessa.