David Attenborough täytti 100 vuotta

Elokuussa 1983 tutkija keräsi pienen ampiaisen Chilen Valdivian maakunnasta ja sijoitti sen museokokoelmaan. Neljäkymmentäkolme vuotta myöhemmin vapaaehtoinen Augustijn De Ketelaere löysi hyönteisen Natural History Museumin arkistoista ja huomasi sen olevan täysin tuntematon laji. Lajille annettiin nimi Attenboroughnculus tau, ja se lahjoitettiin miehelle, joka täytti 8. toukokuuta 100 vuotta.

David Attenborough syntyi Lontoossa Isleworthissa vuonna 1926. Hän aloitti BBC:llä harjoittelijana vuonna 1952, kaksi vuotta sen jälkeen kun brittiläinen televisio siirtyi säännölliseen ohjelmistoon. Ensimmäinen iso tuotanto oli Zoo Quest, jonka ensimmäinen jakso lähetettiin vuonna 1954. Sarjassa Attenborough matkusti kaukaisiin maihin, hankki eläimiä Lontoon eläintarhalle ja kertoi samalla elämästä eksoottisilla alueilla. Tuotanto oli uraauurtava: harvalla briteistä oli aiemmin käsitystä siitä, miltä Borneon viidakko tai Brittiläinen Guayana näyttää luonnossa.

Pian hän johti jo koko BBC Two -kanavan ohjelmatuotantoa ja valvoi Euroopan ensimmäisiä värilähetyksiä. Luontodokumenteista hän poistui väliaikaisesti hallinnollisiin tehtäviin, mutta 1970-luvun lopulla hän palasi narraattoriksi.

Life on Earth (1979) oli käännekohta: 13-osainen sarja elämän kehityksestä maapallolla, jota kuvattiin kolme vuotta 39 maassa. Kuvausryhmät käyttivät tuolloin uutta makrolinssitekniikkaa ja hidastuskameroita, joilla saatiin näyttöön lajien käyttäytymistä, jota ei aiemmin ollut tallennettu. Sarja keräsi BBC:n historian suurimman katsojaluvun siihen mennessä.

Brittipihojen salamyhkäinen elämä

Vain kolme viikkoa ennen syntymäpäivää päättyi hänen tuoreimman sarjansa Secret Garden viides ja viimeinen jakso BBC Onessa. Sarja on BBC:n ja Open Universityn yhteistuotanto, ja se kuvaa brittiläisten puutarhojen luontoa viidessä eri paikassa: Oxfordshiressä, Bristolissa, Lake Districtissä, Wye Valleyssä ja Skotlannin ylängöillä.

Löydökset yllättivät. Sarjassa näätä asustaa Skotlannin ylämailla pihojen läheisyydessä, saukot uittelevat Oxfordshiren puroilla ja nukkuva pähkinähiiri tekee kevätpesää eteläwalesilaisessa puutarhassa. Pääskyset pesivät Lake Districtin puutarhoissa tiheydellä, jota ei aiemmin ole dokumentoitu yksityiskohtaisesti, ja sarjassa seurataan niiden lisääntymistä harvinaisen tarkan kameratyön avulla.

Sarjan premissi on, että brittiläinen puutarha ei ole pelkkä vihreä näyttämö vaan monilajinen ekosysteemi, jota pidetään yllä miljoonissa yksityispihoissa. Tuotanto otti käyttöön piilokameroita, yökameroita ja maaperässä olevia sensoreita. Jokaisessa viidessä kohteessa seurattiin samanaikaisesti useita lajeja koko vuodenaikojen kierron ajan.

The Guardian antoi sarjalle viisi tähteä viidestä. Kriitikko Jack Seale kutsui sitä “loistavaksi fantasiaksi”, joka tallentaa “eläinmaailman jännittäviä tarinoita”.

Secret Garden on ensimmäinen kolmesta dokumentista, jotka BBC on tilannut nimenomaan Attenboroughn satavuotisjuhlaa varten. Toinen on Making Life on Earth: Attenborough’s Greatest Adventure, joka esitettiin juuri ennen syntymäpäivää ja käy läpi hänen seitsemän vuosikymmenen uransa. Kolmas ilmestyy myöhemmin tänä vuonna.

Seitsemän vuosikymmentä samalla äänellä

Attenboroughn ura on jatkunut yhtäjaksoisesti 1950-luvulta. Iso tuotantokaari: The Living Planet (1984), The Trials of Life (1990), The Private Life of Plants (1995), Planet Earth (2006), Frozen Planet (2011), Blue Planet II (2017), Our Planet (Netflix, 2019) ja nyt Secret Garden. Jokaisessa hän on narraattorina. Vuonna 1985 hänelle myönnettiin ritariarvo, vuonna 2022 Knight Grand Cross.

Planet Earth vuodelta 2006 oli tekninen harppaus: sarja hyödynsi teräväpiirtokameroita ja kuvauskoptereita tavoilla, jotka antoivat katsojalle näkymän esimerkiksi karhujen kevätheräämiseen tai tiikerin metsästykseen ylhäältä kuvattuna. Suurin katsojaluku, jonka sarja keräsi ensi-illassaan Britanniassa, oli yli 10 miljoonaa. Blue Planet II nosti muovijätteen näkyvästi julkiseen keskusteluun, ja sarjaa on pidetty yhtenä vaikuttajana muovipolitiikan kiristymisessä useissa maissa 2018-2020.

Ääni on pysynyt tunnistettavana koko uran ajan: tyyni, tarkka, ilman dramatiikkaa. Hän ei yliselitä. Se on tietoinen valinta: eläimet puhuvat puolestaan, kun niille antaa tilan.

Attenborough on viime vuosikymmenten aikana puhunut yhä suoremmin ilmastonmuutoksesta. Vielä 1990-luvulla hän piti vahvaa poliittista viestiä sopimattomana luontodokumentteihin. Our Planet -sarjan lopussa vuonna 2019 hän kuitenkin kääntyi kameran puoleen ja puhui suoraan katsojalle. Se oli hänen urallaan poikkeuksellinen ele, ja se heijasti muutosta hänen ajattelussaan: hän oli nähnyt riittävästi.

Ampiainen T-merkillä

Attenboroughnculus tau on 3,5 millimetriä pitkä. Sen vatsapuolessa näkyy T-kirjainta muistuttava kuvio, kreikkalainen kirjain tau, josta toinen osa nimestä tulee. Laji on paitsi uusi laji myös uusi suku: se on niin erilainen lähisukulaisistaan ettei sitä voi sijoittaa mihinkään olemassa olevaan sukuun.

Hyönteinen kuuluu Ichneumonidae-heimoon, niin sanottuihin loispistiäisiin. Natural History Museumissa arvioidaan olevan kokoelmissaan kymmeniä miljoonia näytteitä. Vapaaehtoinen De Ketelaere kävi läpi kokoelmia systemaattisesti ja törmäsi Valdivian näytteeseen, joka ei istunut mihinkään tuttuun kategoriaan.

Lajista tunnetaan tällä hetkellä yksi yksilö. Se odotti museossa vuodesta 1983 lajikuvauksen ja De Ketelaeren huomion kohtaamista.

Tällainen viive ei ole harvinainen luonnontieteessä. Arviolta puolet kaikista kuvaamattomista lajeista odottaa tunnistamista museoarkistoissa, ja vapaaehtoisten rooli niiden löytämisessä on kasvanut digitoinnin myötä.

Lontoossa Royal Albert Hallissa järjestettiin 8. toukokuuta iltajuhla, jossa esitettiin luontokuvauksia ja katsottiin taaksepäin. Kuningas Kaarle III on osallistunut Attenboroughn elokuvan ensi-iltaan aiemmin tänä vuonna. Leonardo DiCaprio postasi syntymäpäivänä julkisesti onnittelut.