Kiiru

Viron kesätyöleirit avautuivat diasporan nuorille

Viron ulkoministeriö toi ensi kertaa ulkomailla asuvat virolaisnuoret malev-kesätöihin. Leiriläiset tulivat Abu Dhabista ja Brysselistä asti.

Kalle Lamminpää ·

Paperikollaasi: kolme vaaleansinistä nuorten siluettia poimii mustikoita pensaista, vieressä tummansininen matkalaukku ja lyijykynäviivan kaari taivaalla, taustalla kuusimetsän siluetti ja keltainen aurinko

Anna asuu Abu Dhabissa. Kuuden viikon kesälomasta puolet kuluu Virossa, ja sinnekin hän halusi töihin. “Pidän tästä todella. Olen etsinyt koko kesän erilaisia tapoja tehdä töitä”, hän kertoo virolaisen yleisradion ERR:n haastattelussa. Palkkarahoilla hän aikoo tavata ystäviään Washingtonista.

Anna on yksi kahdestatoista nuoresta, jotka pääsivät tänä kesänä ensimmäistä kertaa ulkomailta virolaiselle kesätyöleirille eli maleviin. Uudet leiripaikat rahoittaa Viron ulkoministeriö. Tähän asti se on tarjonnut ulkomailla asuville virolaislapsille kielileirejä. Idea työleiristä syntyi äidinkielen päivillä Hampurissa, keskusteluissa ulkomailla työskentelevien viron kielen opettajien kanssa.

Ministeriön neuvonantajan Liina Viiesin mukaan maailmalla asuu noin 12 000 virolaistaustaista 13-18-vuotiasta nuorta. Leirille haki heistä 19, ja 12 hyväksyttiin. Osa hakijoista vetäytyi kuultuaan, ettei leiriä voi jättää kesken. Osalla taas koulu jatkui vielä kesä- ja heinäkuussa.

Neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

Paperikollaasi kahdesta leirityypistä: vasemmalla Tallinnan vanhankaupungin tornien alla kaksi nuorta haravoi nurmikkoa, oikealla maaseudulla nuori kantaa ämpäriä hevoselle punaisen ladon ja halkopinon vieressä

Käytännön järjestelyistä vastaa Tallinna Õpilasmalev, ja ministeriö rahoittaa tänä vuonna enintään 20 paikkaa. Ehtona on 13-18 vuoden ikä ja viron kielen taito. Ohjelmatietojen mukaan puolet paikoista on kaupunkiryhmissä, jotka työskentelevät Tallinnassa arkisin neljästä kuuteen tuntia päivässä ja yöpyvät sukulaisten luona. Työpäivän jälkeen ryhmillä on yhteistä iltapäiväohjelmaa, ja lounas kuuluu leiriin.

Toinen puoli paikoista on maaseuturyhmissä, jotka asuvat kaksi tai kolme viikkoa kouluilla tai seurantaloilla kolmen päivittäisen aterian voimin. Vanhimmat tekevät jopa kahdeksan tunnin työpäiviä, ja iltaisin ohjelmassa on muun muassa retkiä. Työt vaihtelevat marjanpoiminnasta ja polttopuiden pinoamisesta kartanoiden ja virkistysalueiden siivoukseen ja tallitöihin. Palkka on Viron minimipalkan mukainen.

Ryhmälista julkaistiin huhtikuussa malev.ee-sivustolla, ja ulkomailla asuvat nuoret saivat hakea viikkoa ennen tallinnalaisia koululaisia.

Brysselissä asuva Maurits päätyi teatteriin töihin. “En odottanut tätä lainkaan. En tiennyt, että tekisin teatterityötä”, hän sanoo ERR:lle. Belgiassa hänen on suoritettava kymmenennellä luokalla pakollinen palkaton työkuukausi. Malevista taas maksetaan: palkalla Maurits aikoo ostaa GTA VI -pelin ja korjauttaa tietokoneensa.

Kolmannessa polvessa

Paperikollaasi kolmesta sukupolvesta: isoäidin, vanhemman ja nuoren siluetit seisovat rivissä samanlaiset marjakorit käsissään, ja lankatikkaus kulkee korista koriin

Malev eli koululaisten työleiri täyttää Virossa tänä vuonna 60 vuotta, ja juhlakonsertti järjestetään 12. elokuuta Paunkülas. ERR:n haastattelemat nuoret pitivät leirin tärkeimpänä antina uusia ystävyyksiä, ja palkkaa he kiittivät myös.

Madridissa asuva Gete tietää molemmat puolet jo suvustaan: hän on malevissa kolmannessa polvessa, sillä hänen isoäitinsä ja vanhempansa kävivät leirin ja saivat sieltä elinikäisiä ystäviä.

Gete itse työskentelee tallilla hevosten kanssa ja viettää ensimmäistä kertaa aikaa maaseudulla. “Tämä on ollut vähän kulttuurishokki”, hän sanoo. Opeteltavaa on riittänyt sekä sanastossa että työtavoissa.

Mitä mieltä olit? Kiitos palautteesta.