Kiiru

Bellinin mestariteos restauroidaan yleisön edessä

Venetsiassa voi nyt katsoa, kun Gallerie dell'Accademian konservaattorit restauroivat 500 vuotta vanhaa alttaritaulua. Projekti maksaa puoli miljoonaa euroa.

Giovanni Bellinin Pala di San Giobbe, 1480-luvun alttaritaulu Gallerie dell'Accademiassa Venetsiassa
Kuva: Wikimedia Commons / public domain
Lähteet: Good News Network ↗, Finestre sull'Arte ↗ · 11. huhtikuuta 2026

Venetsiassa Gallerie dell’Accademiassa museovieraat voivat nyt pysähtyä katsomaan konservaattori Francesca Bartolomeolin työtä: renessanssimestarin 500-vuotinen alttaritaulu restauroidaan avoimessa työtilassa museon tiloissa.

Teos on Giovanni Bellinin Pala di San Giobbe, alttaritaulu 1480-luvulta. Se kuvaa Madonnaa ja Lasta pyhimysten ja musikanttienkelten ympäröimänä, ja sen mitat ovat 471 × 258 senttimetriä. Alun perin se maalattiin San Giobbe -kirkkoon Venetsiaan, mutta vuodesta 1815 se on ollut Gallerie dell’Accademiassa. Nyt teos restauroidaan ensimmäistä kertaa kokonaan.

Työtä johtaa museon pääjohtaja Giulio Manieri Elia. Käsityön tekevät Bartolomeoli ja hänen kollegansa Roberta Battaglia. Projektin budjetti on 500 000 euroa ja se kestää kaksi vuotta. Merkittävä osa rahoituksesta tulee Venetian Heritage -järjestöltä, joka on erikoistunut venetsialaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Lopun rahoittavat museo sekä yksityiset lahjoittajat Roger Thomas ja Arthur Libera.

Ennen kuin sivellin on koskenut taulua, teos kuvattiin infrapunalla, ultravioletilla ja fluoresenssitekniikalla. Kerrosanalyysit paljastivat Bellinin työtavan: ensin liitu-liimaseos pohjana, sitten ohut valkolyijypohjuste (imprimitura), ja sen päälle värit. Infrapunakuvaus paljasti aiemmin tuntemattomia pohjapiirrustuksia. Analyysit ovat tuoneet ensimmäistä kertaa esiin taulun rakenteen kokonaisuudessaan.

Teoksen tuki on kolmetoista horisontaalisesti liitettyä poppelilautaa – materiaali, jonka käyttäytyminen kosteuden ja lämpötilan vaihteluissa on yksi restauroinnin keskeisistä haasteista.

Yleensä museot siirtävät restauroitavat teokset suljettuun laboratorioon. Gallerie dell’Accademia päätti toisin: teos jätettiin museon tiloihin ja konservaattorit työskentelevät avoimessa tilassa, jossa museovieraat voivat seurata jokaista vaihetta.

Suomessa Kansallisgallerian konservointityö tehdään yleensä yleisöltä suljetuissa tiloissa. Venetsiassa teos on osa museokäyntiä myös restauroinnin aikana.