Tampereen lukioihin hyvinvointimalli ilman lisärahaa

Tampere otti tänä syksynä ensimmäisenä kaupunkina Suomessa käyttöön lukioiden Mielenpolku-mallin, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden mielen hyvinvointia. Ylen mukaan malli ei tuo lukioihin lisää rahaa eikä kuraattoreita. Sen sijaan se kokoaa yhteen jo käytössä olevia toimintatapoja ja luo uusia.

Taustalla ovat kouluterveyskyselyn tulokset. Viimeisimmässä kyselyssä 17 prosenttia tamperelaislukiolaisista kertoi kokeneensa masennusoireita vähintään kahden viikon ajan vuoden aikana. Ylen mukaan noin joka neljäs Tampereen lukiolaistyttö kertoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Luvut perustuvat nuorten omiin vastauksiin, eivät diagnooseihin.

Tampereen kaupungin tiedote kuvaa kehitystä myönteiseksi. Kaupungin mukaan lukiolaisten mielen hyvinvointi on kehittynyt myönteisesti viimeisissä kyselyissä, ja Tampere on suurista kaupungeista parhaalla tasolla. Mittaria vertailulle tiedote ei kerro. Mallia on kehitetty yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen ja MIELI ry:n kanssa.

Mistä paine tulee

Tammerkosken lukion viimeisen vuoden opiskelijat Susanna Eikrem, 19, ja Aune Pelkonen, 17, kertoivat Ylelle kuormituksesta omakohtaisesti. Eikremin mukaan suurin paine tulee ylioppilaskirjoituksista ja omista tavoitteista. Painetta lisäävät uutiset muiden hyvistä arvosanoista.

“Näkee koko ajan uutisia siitä, että joku on saanut viisikymmentä ällää, ja sitten tuntuu, että pitääkö minunkin saada ne”, Eikrem sanoo.

Pelkoselle yllättävän raskaita olivat ryhmätyöt. Hän joutui tarkistamaan joka ilta, olivatko muut tehneet osuutensa. Kun ryhmässä oli ongelmia, häntä alkoi jopa pelottaa mennä tunnille.

Kummankin tärkeimmät voimavarat ovat kaverit ja harrastukset. He toivovat, että opiskelijoiden mielipiteitä kuunneltaisiin aidosti.

“Meidän tärkein pointti on, että opiskelijat otetaan huomioon päätöksissä, jotka koskevat meitä”, Eikrem sanoo.

Mitä malli tarkoittaa arjessa

Käytännössä suuri osa Mielenpolusta on olemassa olevan työn tunnistamista ja kokoamista. Yli 900 opiskelijan Tammerkosken lukiossa opiskelijoita ryhmäytetään, ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan tapahtumilla, tuutoroinnilla ja yhteislaulutilaisuuksilla. Opintojaksojen tehtäviä pyritään jaksottamaan niin, että kuormitus tasaantuu.

Kaupungin mukaan opiskelijoita tuetaan opiskelutaidoissa, ajanhallinnassa, motivaation vahvistamisessa, palautumisessa ja yhteisöön kiinnittymisessä. Erityistä huomiota saavat ensimmäisen vuoden opiskelijat, joiden kiinnittymistä lukioyhteisöön tuetaan heti opintojen alusta.

Mallin pohjana ovat lukion opetussuunnitelman hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamisen tavoitteet, jotka ovat olleet opetussuunnitelmassa vuodesta 2021. Kehitystyö alkoi kesäkuussa 2026 rehtoreille järjestetyllä mielen hyvinvoinnin johtamiskoulutuksella.

MIELI ry on kouluttanut lukioiden johtoa ja opettajia. Ylen mukaan koulutuksessa käytiin läpi konkreettisia keinoja: jatkuvaa ryhmäyttämistä, selkeitä ohjeita, kuormittavien tilanteiden ennakointia, palautetta yrittämisestä sekä opiskelijoiden mielipiteiden kysymistä ja valinnanvaraa.

Mitä uutta malli tuo

Ylen mukaan osa koulun henkilökunnasta suhtautuu malliin maltillisesti. Tammerkosken lukion rehtori Leeni Kirvesmäki arvioi Ylelle, ettei malli välttämättä muuta arkea sisällöllisesti paljon.

“Mutta on tärkeää, että sanoitamme mielen hyvinvointia ja teemme sitä näkyväksi monella tavalla”, hän sanoo.

Lukiokoulutuksen kehittämispäällikkö Tuija Leppäharjun mukaan keskeisin uutuus on se, että aihe nostetaan lukuvuosisuunnitelmiin ja sitä seurataan järjestelmällisesti.

“Mikään malli yksinään ei varmasti ratkaise tätä mielen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista paranemista”, Leppäharju sanoo.

Tampereen kaupungin oppimisen tuen koordinaattori Saara Tuomela toteaa Ylelle, ettei tiiviimpi yhteistyö hyvinvointialueen kanssa tuo lisää kuraattoripaikkoja eikä rahaa. Tavoitteena on kohdentaa nykyiset resurssit paremmin.

Toisen asteen koulutuksesta vastaava apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) näkee vaikuttavuutta jo asioiden sanoittamisessa. “Aivan ydinkysymyksiä on se, miten me puhumme mielen hyvinvoinnista”, hän sanoo Ylelle.

Miten vaikutusta mitataan

Valtakunnallisesti nuorten ahdistuneisuus on THL:n mukaan edelleen varsin yleistä. THL:n tiedotteessa luvut kerrotaan yläkoululaisista, ei lukiolaisista: keväällä 2025 perusopetuksen 8.-9.-luokkalaisista tytöistä 34 prosenttia ja pojista yhdeksän prosenttia oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Suuria muutoksia edelliseen kyselyyn ei ollut.

Mielenpolun vaikutuksia seurataan kouluterveyskyselyllä, jonka seuraava kierros on ensi keväänä, sekä seudullisilla opiskelija- ja opettajakyselyillä.

Kirvesmäen mukaan lukioiden arjen suurin puute ei kuitenkaan ole toimintamalleissa. Hänen mielestään puuttuu kiireetöntä aikaa, jolloin opettajat ja opiskelijat voivat kohdata. Hän toivoo koulua, johon opiskelijat tulevat mielellään.

“Että aamulla jokaisella on olo, että hän haluaa lähteä tänään lukioon”, Kirvesmäki sanoo.