Googlen jälkeen Suomi yrittää suitsia datakeskuksia
Atnorthin neljän miljardin datakeskus Kouvolassa jättää 200-300 työpaikkaa. Nyt lakihanke siirtäisi suuret datakeskukset sähköjonon hännille.
Paperimies Kimmo Viskari näyttää Kouvolan Myllykoskella kohtaa, jossa oli hänen mukaansa “hyvät kantarellimaat”. Metsästä ei ole jäljellä puutakaan. Hänen tonttinsa rajalta alkaa hakkuuaukea, jolle Atnorth-yhtiö rakentaa kahta isoa datakeskusta, kertoo Ylen laaja reportaasi. Joen vastarannalle, vanhan paperitehtaan naapuriin, nousee kolmas.
Atnorthin Myllykosken hanke on noin neljän miljardin euron investointi, jonka maksimiteho on 430 megawattia ja joka työllistää rakentamisen jälkeen 200-300 ihmistä. Ylen mukaan se yksin riittäisi yli kaksinkertaistamaan Suomen datakeskuskapasiteetin viimevuotisesta.
Myllykoski on yksi monista. Googlen 13 miljardin euron investointi Muhokselle, Vaalaan ja Kajaaniin on hankkeiden keihäänkärki. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on laskenut, että vuosina 2026-2028 valmistuvia hankkeita on jo 47 miljardin euron arvosta, ja uusia on tänä vuonna julkistettu yli 60. Kaikki eivät toteudu.
Summat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Atnorthin neljä miljardia on Ylen mukaan samaa luokkaa kuin Googlen 13 miljardia, koska Google laskee mukaan myös sirut. Ne ovat tyypillisesti vähintään puolet investoinnin arvosta.
Mitä Kouvolaan jää
Työmaalla on Atnorthin mukaan nyt noin 800 tekijää, ja ensi kesänä työn ollessa kiivaimmillaan heitä on määrä olla 2 500. Se tuo rahaa ravintoloille, kaupoille ja asuntojen vuokraajille. Kun rakentamisvaihe on parin vuoden päästä ohi, datakeskusta jää pyörittämään 200-300 työntekijää.
Kouvolan kaupunki arvioi, että kaikista yhdeksästä sen alueelle rakennettavasta datakeskuksesta kertyy kiinteistöveroa yhteensä 1-1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Atnorth on lisäksi käyttänyt paikkakunnalla 125 000 euroa muun muassa luontopolun kunnostukseen, mattolaiturin uimaportaisiin ja lahjoitukseen partiolaisille.
Summat ovat Ylen mukaan maltillisia verrattuna siihen, paljonko datakeskuksilla parhaimmillaan tienataan. Kun Atnorth äskettäin vaihtoi omistajaa, siihen neljä vuotta aiemmin sijoitettu pääoma sai kaksi ja puolikertaisen tuoton. Nyt pääomistaja on kanadalainen eläkesijoitusrahasto CPP Investments.
Naapurit näkevät työmaan eri tavoin. Viskaria huolettaa asuntojen arvo: “Talojen arvot eivät ole enää yhtään mitään. Ei näitä kukaan täältä osta.” Hänen naapurinsa Mika Valtonen on töissä yrityksessä, joka välittää rakennusalan työntekijöitä ja jonka liikevaihto on buumin myötä noussut. “Meillä on vielä kymmenen vuoden päästäkin Myllykoskella kaupat tämän ansiosta mahdollisesti”, Valtonen sanoo.
Paperiteollisuudesta jäi Myllykoskelle sähköverkko. UPM sulki Myllykosken paperitehtaan vuonna 2011, ja tehtaan järeät siirtolinjat palvelevat nyt datakeskuksia. Atnorth rakentaa omalla kustannuksellaan lisäksi 13 kilometriä uutta suurjännitelinjaa Korian sähköasemalle. Atnorthin Suomen-hankkeiden toteutuksesta vastaava johtaja Toni Germano korostaa Ylelle, että 430 megawattia on maksimiteho, johon tuskin koskaan ylletään. Hän myöntää silti, että buumi voi ainakin väliaikaisesti nostaa sähkön hintaa.
Kaivos digitalouden kellarissa
Yle vertaa datakeskuksia kaivoksiin: ne ovat digitalouden arvoketjun alinta kastia. Varsinainen raha on kiinni datassa ja sen jalostamisessa, ja arvonlisä menee ulkomaille datan hallitsijoille ja datakeskusten omistajille.
Taloushistorian emeritusprofessori Markku Kuisma näkee Suomen suhtautumisessa samaa kuin aiemmin kansainvälisiin kaivosyhtiöihin: liian kovia ehtoja ei ole haluttu asettaa, etteivät investoinnit mene ohi. “Suomessa on ollut liiallista matelevaa nöyryyttä”, hän sanoo Ylelle. Google on ilmoittanut tarjoavansa datakeskuspaikkakuntien asukkaille ilmaisia laitureita, saunoja ja ilmalämpöpumppuja. Kuisman mielestä se on miljardihankkeisiin suhteutettuna “kuin lasihelmiä alkuasukkaille”.
Kuisman mukaan metsäteollisuuden ympärille syntyi aikanaan konepajoja ja kemianteollisuutta. Datakeskuksista hänen mukaansa näyttää siltä, että ne eivät synnytä ympäröivään yhteiskuntaan uutta vaan kuluttavat.
Helsingin yliopiston aluepolitiikan professori Sami Moisio muistuttaa, että monin paikoin datakeskukset ovat ainoaa uutta taloudellista toimintaa, jota on tarjolla. “Hankalassa asemassa olevilla alueilla vaatisi paikallisilta päättäjiltä erittäin suurta rohkeutta sanoa näille hankkeille, että tässä tilanteessa ei”, hän sanoo. Suomen tulevaisuutta ei hänen mukaansa silti pidä rakentaa vain datakeskusten varaan: “Ei missään tapauksessa heittäytymistä ainoastaan raaka-ainetaloudeksi tai niin sanotusti banaanivaltioksi.”
Sähköjono ja sijoituslupa
Keskustelu datakeskuksista kiihtyi, kun selvisi, että Google oli hakannut Muhoksella 330 hehtaaria metsää ennen kuin datakeskuksella oli rakennuslupaa. Vielä kesällä hallitus pohti jatkoa datakeskusten sähkötuelle. Sen jälkeen vireille on tullut useita lakimuutoksia, joilla pyritään rajaamaan datakeskusten vapaata rakentamista. Yle nostaa niistä esiin kaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valmistelema sähkömarkkinalain muutos jakaisi uudet sähköliittymät neljään etusijaluokkaan. Kotitaloudet ja pienehköt yritykset olisivat ensimmäisessä, suuret datakeskukset ja suuret teollisuuskohteet kolmannessa ja sähkövarastot neljännessä. Vain ensimmäisen luokan hakemukset käsiteltäisiin saapumisjärjestyksessä, muut kahdesti vuodessa. Alussa viive voisi olla jopa vuoden.
“Tilanne muuttui yllättävän nopeasti, jopa kesän aikana. Fingridille tuli valtava määrä uusia sopimushakemuksia”, sanoo TEM:n teollisuusneuvos Tatu Pahkala Ylelle. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on muutoksesta tyytyväinen. Suomen datakeskusteollisuus -yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Poikola taas ei näe “mitään perustetta sille, että yksi toimiala poimitaan erilleen”.
Toinen hanke on sijoituslupalaki. Hallituksen lokakuussa antama esitys alistaisi tietyt ulkomaiset investoinnit lupamenettelylle, ja mukana ovat yli 100 megawatin datakeskukset.
Mallina Irlanti
Pahkalan mukaan sähköjonolakiin on otettu mallia Tanskasta ja Irlannista, joissa datakeskukset ovat vielä heikommassa asemassa kuin Suomen suunnitelmissa. Poikolan mukaan Tanskassa vastaava lainsäädäntö laittaa datakeskushankkeet lähes jäihin.
Irlannin tilastoviraston CSO:n mukaan datakeskukset käyttivät vuonna 2025 jo 23 prosenttia maan mitatusta sähköstä, kun vuonna 2015 osuus oli 5 prosenttia. Kaupunkien asunnot käyttivät 18 prosenttia.
Alalla ennakoidaan Ylen mukaan, että Yhdysvalloissa alkanut vastustus rantautuu myös Eurooppaan. European Data Center Monitor -järjestön mukaan Euroopassa torjuttiin tämän vuoden tammi-huhtikuussa 70 datakeskushanketta, enemmän kuin koko vuonna 2025. Sijoitusbuumiin vastustus ei näytä vielä vaikuttavan: Goldman Sachs ennusti äskettäin, että rakennustahti pysyy ensi vuonna ennallaan.
Mihin lämpö menee
Käytännössä kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi, joten 430 megawatin datakeskus on myös 430 megawatin lämmitin. Myllykosken kokoisessa taajamassa kaikelle lämmölle ei ole käyttöä, ja Atnorth neuvottelee paikallisen energiayhtiön kanssa kaukolämmöstä. Tanskan Vardessa yhtiön datakeskuksen yhteyteen on suunniteltu 20 hehtaarin kasvihuone, jossa on tarkoitus kasvattaa hukkalämmöllä tomaatteja. Syntyykö jotain vastaavaa Myllykoskelle, on Ylen mukaan vielä täysin auki.