Nord Stream -räjäytysten oikeudenkäynti alkoi

Hampurin ylioikeudessa alkoi keskiviikkona oikeudenkäynti, jossa entistä ukrainalaista upseeria syytetään Nord Stream -kaasuputkien räjäyttämisestä Itämeressä syyskuussa 2022. Syytteisiin kuuluu sotarikos. Al Jazeeran mukaan vuosia kestäneen tutkinnan todisteita käsitellään nyt ensimmäistä kertaa julkisesti.

Syytetty on 50-vuotias Serhii K., joka Saksan yksityisyyssääntöjen vuoksi tunnetaan oikeudessa vain sukunimen alkukirjaimella. Hän on ainoa syytetty ja kiistää osallisuutensa iskuun. Syyttäjien mukaan hän johti ryhmää Ukrainan valtiollisten tahojen puolesta. Ukrainan hallitus kiistää osallisuutensa. Venäjä puolestaan kiistää räjäyttäneensä omat putkensa.

Mitä syyttäjät väittävät tapahtuneen

Nordkurierin julkaisema dpa:n juttu referoi Saksan korkeimman oikeuden kuvausta tapahtumista. Sen mukaan Serhii K. nousi viimeistään 8. syyskuuta 2022 Rügenin saaren Wiekin satamassa Andromeda-purjejahtiin kuuden muun kanssa. Mukana olivat kapteeni, räjähdeasiantuntija ja neljä syvänmeren sukeltajaa. Välikäsi oli vuokrannut jahdin useaksi viikoksi.

Bornholmin lähistöllä sukeltajat kiinnittivät tutkijoiden mukaan putkiin neljä sotilaskäyttöön tarkoitettua tehoräjähdettä aikasytyttimineen, jopa 80 metrin syvyyteen. Ruotsalaiset seismologit havaitsivat 26. syyskuuta useita räjähdyksiä, osan niistä noin 17 tunnin välein. Kolme neljästä putkesta repesi, ja niistä purkautui suuria määriä metaania.

Al Jazeeran mukaan Serhii K. tuli Saksaan Puolan kautta väärennetyllä ukrainalaisella passilla noin kolme viikkoa ennen iskua. Dpa:n mukaan hänen epäillään olleen tuolloin Ukrainan asevoimien erikoisyksikön upseeri.

Syyttäjät esittävät myös motiivin. Syytekirjelmän tiivistelmän mukaan tavoitteena oli pysäyttää kaasutoimitukset putkia pitkin pysyvästi ja estää Venäjää rahoittamasta sotaansa maakaasukaupan tuloilla. Tiivistelmää lainaa Eurasia Review’n uudelleen julkaisema RFE/RL:n juttu.

Nord Stream 1 oli toimittanut noin puolet Saksan kaasutuonnista. Nord Stream 2 oli rakennettu, mutta sitä ei koskaan otettu käyttöön. Venäjä oli jo kuukausia aiemmin rajoittanut kaasun kulkua Nord Stream 1:ssä useaan otteeseen tai katkaissut sen kokonaan.

Millä näytöllä syyte on rakennettu

Ylen mukaan näyttönä on muun muassa valokuvia ja Italiassa salakuunneltuja puhelinkeskusteluja. RFE/RL:n mukaan saksalaiset ARD, Süddeutsche Zeitung ja Die Zeit ovat nähneet syytekirjelmän. Niiden tietojen mukaan Serhii K. soitti Italiassa vangittuna vaimolleen Kiovaan, ja tutkijat kuuntelivat, kun hän sanoi asianajajan neuvoneen, että oli aika myöntää kyseessä olleen “virallinen sotilasoperaatio”. RFE/RL:n mukaan tietoja ei ole vahvistettu, ja sekä Serhii K. että hänen komentajansa kiistävät osallisuutensa.

Puolustus pitää näyttöä riittämättömänä. Saksalaisen asianajajan Jes Meyer-Lohkampin mukaan syyttäjät eivät ole esittäneet “suoraa, ratkaisevaa näyttöä päämiehemme osallisuudesta”. Italialainen asianajaja Nicola Canestrini sanoo, ettei tapauksessa ole “savuavaa asetta”.

Häntä syytetään kanssatekijänä muun muassa sotarikoksesta, eli kiellettyjen sodankäyntimenetelmien käytöstä hyökkäämällä siviilikohteisiin, sekä räjähdyksen aiheuttamisesta. Siviilikohteisiin hyökkäämisestä tuomittava vähimmäisrangaistus on Saksan lain mukaan kolme vuotta vankeutta, Al Jazeera kertoi heinäkuussa. Saksalaiset tuomioistuimet katsovat toimivaltansa perustuvan siihen, että putket päättyvät Lubminiin Saksan rannikolle ja isku vaikutti Saksan energiaturvallisuuteen.

Voiko sotilasta syyttää vieraassa maassa

Oikeudellisesti kiistanalaista on, voiko sotaa käyvän maan sotilasta tuomita vieraassa maassa tällaisesta iskusta. Kyiv Independentin mukaan Serhii K. oli räjäytysten aikaan palveluksessa, ja siksi hän vetosi funktionaaliseen immuniteettiin, joka suojaa sotilaita toisen valtion syytteiltä valtionsa puolesta tehdyistä teoista.

Saksalainen tuomioistuin hylkäsi vaatimuksen. Se ei pitänyt putkea laillisena sotilaskohteena, eikä taistelijan immuniteetti sen mukaan kata peitettyjä operaatioita, joissa sotilaita ei voi erottaa siviileistä. Tuomioistuimen mukaan isku ei tähänastisen tutkinnan perusteella olisi kansainvälisen oikeuden mukaan laillinen sotatoimi, vaikka Ukrainan viranomaiset olisivat käynnistäneet ja johtaneet sen.

Puolassa tuomari arvioi asiaa toisin. Lokakuussa 2025 puolalainen tuomioistuin kieltäytyi luovuttamasta Saksaan toista epäiltyä, Volodymyr Z:aa. Tuomari Dariusz Lubowski kutsui tekoja “oikeutetuiksi ja reiluiksi” ja liitti ne Moskovan “kansanmurhasotaan”. Volodymyr Z. pidätettiin uudelleen elokuussa Kroatian Pulassa, ja hänen epäillään olleen yksi sukeltajista. Al Jazeeran mukaan kroatialainen tuomioistuin hyväksyi syyskuussa hänen luovuttamisensa. RFE/RL:n mukaan hän vastustaa luovutusta yhä.

Miksi oikeudenkäynti on Berliinille hankala

Saksa on SVT:n mukaan Ukrainan suurin avunantaja Euroopassa. Liittokansleri Friedrich Merz vieraili Kiovassa 4. lokakuuta uuden tukipaketin kanssa. RFE/RL:n mukaan paketti sisältää torjuntaohjusten yhteistuotantoa Venäjän suihkumoottorilla toimivia drooneja vastaan.

Saksan ulkopoliittisen neuvoston DGAP:n Venäjä- ja Itä-Eurooppa-asiantuntija Stefan Meister pitää ratkaisevana kysymyksenä, kuinka paljon tuli Ukrainan poliittisen järjestelmän huipulta ja kuinka paljon tiedustelupalvelun sisäpiiriläiset valmistelivat. Hänen mukaansa todisteita presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnon osallisuudesta ei edelleenkään ole. Meister arvioi, että näyttö Ukrainan osallisuudesta vahvistaisi Ukrainan-tukea arvostelevaa AfD:tä. Ylen mukaan AfD on jo vaatinut liittopäiville Nord Stream -tutkintavaliokuntaa.

Kiovalaisen Strategy XXI -tutkimuskeskuksen johtaja Mykhailo Honchar kutsuu RFE/RL:lle syyttäjän juttua “absurdiksi” ja viittaa saksalaisten medioiden tietoihin, joiden mukaan isku saattoi olla Venäjän lavastama. Hän arvioi, että Saksan hallitus välttää askelia, jotka heikentäisivät suhdetta Ukrainaan. Serhii K:n asianajaja Mykola Katerynchuk pitää Kyiv Independentin mukaan tapausta poliittisena. Venäjä on Al Jazeeran mukaan sanonut odottavansa “oikeudenmukaista tuomiota”.

Saksa on tunnistanut seitsemän ukrainalaista epäiltyä, ja Serhii K. on heistä ainoa syytettyjen penkillä. Oikeus on varannut hänen jutulleen 16 käsittelypäivää 17. joulukuuta asti sekä lisää istuntoja tammi- ja helmikuulle 2027.