Energiavirasto selvittää siirtohintojen korotuksia

Saman verran sähköä käyttävän omakotitalon siirtolasku sähköveroineen on Järvi-Suomen Energian alueella noin 1 123 euroa vuodessa suurempi kuin Turussa. Ylen vertailussa talo kuluttaa 18 000 kilowattituntia vuodessa, ja sen pääsulakkeet ovat 3x25 ampeeria. Järvi-Suomen Energialla lasku on noin 2 084 euroa, Turku Energia Sähköverkoilla noin 961 euroa.

Summat koostuvat perusmaksusta, siirtomaksusta ja sähköverosta, eivätkä ne sisällä itse sähköenergiaa. Pohjaluvut ovat Energiavirastolta. Vertailusta puuttuu 15 yhtiötä puutteellisten tietojen vuoksi, muun muassa Helen Sähköverkko, Kokemäen Sähkö, Kuopion Sähköverkko ja Lahti Energia Sähköverkko.

Sähkön myyjän voi kilpailuttaa, siirtoyhtiötä ei. Kullakin alueella toimii aina vain yksi verkkoyhtiö. Ylen mukaan 77 jakeluverkkoyhtiöstä 47 on korottanut maksujaan tänä vuonna, ja Energiavirasto valvoo, etteivät korotukset ylitä sallittua kattoa.

Valvoja odotti maltillisempaa linjaa

Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo pitää korottajien määrää odottamattoman isona, vaikka viime vuonna korottajia oli vielä enemmän, 57. Ylen mukaan virasto oletti linjan olevan tänä vuonna maltillisempi, koska sen selvityksessä yhtiöiden talous näytti hyvältä.

Siirtomaksuja saa korottaa enintään 8 prosenttia vuodessa. Katto on ollut tällä tasolla vuodesta 2021, jolloin voimaan tulleet lait lähes puolittivat sen 15 prosentista, kertoi työ- ja elinkeinoministeriö. Ylen mukaan ainakin kolmella yhtiöllä raja ylittyy, ja virasto tutkii asiaa. Yle nimeää näistä vain Pohjois-Karjalassa ja Koillis-Savossa toimivan PKS Sähkönsiirron.

“Jos yhtiö korottaa nyt enemmän kuin sillä on ollut mahdollista, raha velvoitetaan palauttamaan myöhemmin takaisin”, Saajo sanoo Ylelle.

PKS korotti maksujaan viime vuonna niin paljon, että se joutuu nyt palauttamaan rahaa. Ylen mukaan pientä hyvitystä on tulossa lokakuusta alkaen kahdelle asiakasryhmälle: kerrostaloasujille ja mökkiläisille. Hyvitysten suuruutta Yle ei kerro.

Miksi hinnat nousevat

Yhtiöt perustelevat korotuksia Ylen mukaan toimitusvarmuus- ja sähköistämisinvestointien kustannuksilla sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin maksukorotuksilla.

Toimitusvarmuusvaatimukset rajaavat sähkökatkojen kestoa. Verkkouutisten mukaan katko saa lain mukaan kestää taajamissa enintään kuusi tuntia ja maaseudulla 36 tuntia. Vaatimusten toteutukselle annettiin vuonna 2021 kahdeksan vuotta lisäaikaa vuoden 2036 loppuun, lähinnä harvaan asuttujen alueiden jakeluverkkoyhtiöille.

Verkkouutisten mukaan vaatimus tulee Itä-Suomessa erityisen kalliiksi, koska välimatkat ovat pitkiä, sähköverkkoa on paljon ja maasto on haastava. Ylen mukaan PKS:llä on noin 23 000 kilometriä verkkoa, ja asiakkaita yhtiöllä oli toukokuussa Verkkouutisten mukaan vajaat 90 000. Yhtiön investointitarpeeksi arvioidaan noin 700 miljoonaa euroa.

PKS Sähkönsiirron toimitusjohtajan Sami Kervisen mukaan rakentaminen painottuu nyt seuduille, joilla on paljon verkkoa mutta vähän asiakkaita. Ylelle hän arvioi, että vaatimusten täyttäminen määräajassa tarkoittaisi asiakkaiden siirtomaksujen kallistumista vielä yli 80 prosentilla.

Laskuun tulee myös pienempiä eriä

Siirtohinnan lisäksi laskua nostaa valtion päätös. Kevään sähköveromuutoksessa verollisesta sähkönkulutuksesta perittävä huoltovarmuusmaksu nousi 0,013 sentistä 0,085 senttiin kilowattitunnilta. Hallituksen esityksen mukaan muutokset kasvattaisivat huoltovarmuusmaksun vuotuisen tuoton 36 miljoonasta eurosta 92 miljoonaan euroon. Esityksessä arvioidaan, että kotitalouksien sähkön kokonaishinta nousisi kulutuksesta riippuen keskimäärin noin puoli prosenttia.

Helen Sähköverkko nosti hintojaan keskimäärin seitsemällä prosentilla lokakuun alusta. Kerrostaloasujalle muutos tarkoittaa Ylen mukaan noin euroa ja sähkölämmitteiselle omakotitalolle yli neljää euroa kuukaudessa.

Yhtiö ehdottaa lisää aikaa ja pidempiä katkoja

Kervinen haluaisi pidentää määräaikaa. Hän ehdottaa, että toimitusvarmuusinvestointien takaraja siirretään vuoteen 2044. Verkkouutisten mukaan hänen perustelunsa on, että rakentamisen rahoitus jakautuisi tasaisemmin ilman suuria lainoja ja asiakkaille siirtyviä korkokuluja.

Energiavirasto on muistuttanut, ettei yhtiöiden kustannuksia voida nykylaissa siirtää muiden verkkoyhtiöiden asiakkaiden maksettaviksi. Ehdotuksen toinen puoli koskee katkoja: harvaan asutulla maaseudulla sallittu sähkökatko pitenisi 36 tunnista 72 tuntiin, eli kolmeen vuorokauteen.