Pariisi kaivaa esiin joen jonka se hautasi 1912

Pariisin seudulla on avattu uudelleen lähes neljä kilometriä jokea, jonka kaupunki hautasi betoniin yli sata vuotta sitten, Reasons to be Cheerful kirjoittaa. Joulukuussa 2025 hanke sai jatkoa: Seine-Normandien vesivirasto myönsi kunnostukseen 68,6 miljoonaa euroa vuosille 2026-2030, kun edellisellä viisivuotiskaudella rahaa käytettiin 76 miljoonaa.

Kyse on Bièvrestä, Pariisin toisesta joesta. Se alkaa Guyancourtista kaupungin lounaispuolelta ja virtaa 36 kilometrin matkan Seineen. Pariisin sisällä joki kulkee putkissa 10-15 metrin syvyydessä.

Miten kaupunki hävitti kokonaisen joen

Bièvre oli vuosisatoja osa kaupungin arkea. Nimi juontuu mahdollisesti kelttiläisestä majavaa tarkoittavasta sanasta. Keskiajalla munkit ohjasivat joen vettä puutarhoihinsa, Rabelais kirjoitti joesta, ja Victor Hugo kuvasi sen Kurjissa.

Teollistuminen käänsi suunnan. Joen varteen pakkautuivat parkitsimot, värjäämöt ja pesulat, jotka arvostivat sen kalkitonta vettä. Samalla ne muuttivat joen avoviemäriksi. Terveyshaittojen takia Pariisi hautasi viimeisenkin osuuden betoniin vuonna 1912, ja vuonna 1935 loputkin keskustan ulkopuolisesta joesta suljettiin putkiin. Joki, joka TIME-lehden mukaan oli noin neljä metriä leveä ja laski Seineen kasvitieteellisen puutarhan Jardin des Plantesin luona, katosi maan alle.

“Saimme sen katoamaan, ikään kuin se olisi ollut joen syytä”, Bièvren historiaan perehtynyt tutkija Raphaël Morera sanoo.

Mieli alkoi muuttua 1980-luvulla, kun paikalliset kansalaisryhmät alkoivat vaatia joen vapauttamista. EU:n vesipuitedirektiivi vuonna 2000 ja Ranskan laki vuonna 2006 nostivat jokien ennallistamisen viralliseksi tavoitteeksi. “Ennen rahoituksen saaminen oli hankalampaa”, jätevesihuollon kuntayhtymän tekninen johtaja Hervé Cardinal toteaa.

Mitä avaamisella tavoitellaan

Kunnostusta vetävät kuntayhtymät ovat purkaneet putkia, kaivaneet uomaa esiin ja lisänneet siihen mutkia, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta. Haÿ-les-Rosesin esikaupungissa rantoja on maisemoitu ja istutettu, ja Arcueiliin ja Gentillyyn on rakennettu tulvavesien pidätysalueita. Avattujen osuuksien varrelle suunnitellaan kävely- ja pyöräteitä.

“Joella on arvoa kauneutensa vuoksi. Se tuo vihreää tilaa ja viilentää ympäristöään”, Cardinal sanoo.

Syy ei ole pelkkä kaupunkikuva. Avattu joki viilentää ympäristöään, kun vesi haihtuessaan sitoo lämpöä, ja imee rankkasateiden vedet, jotka muuten tulvisivat kaduilla. Pariisin lämpötila on TIMEn mukaan noussut 2,3 astetta Rabelais’n ajoista, ja helleaallon aikana tiivis keskusta voi olla jopa 8 astetta ympäristöään kuumempi. Lehti arvioi, että vuosisadan puoliväliin mennessä Pariisin ilmasto voi muistuttaa Sevillaa, joka viilentää katujaan vedellä muinaisen qanat-tekniikan avulla.

“Bièvren elvyttäminen on läpikotaisin ympäristöystävällinen hanke, joka viilentää kaupunkia ja sopeuttaa sitä ilmastonmuutokseen”, sanoo Pariisin ekologisesta siirtymästä vastaava apulaispormestari Dan Lert.

Suurin työ on tehty näkymättömissä. Osa asukkaista ja yrityksistä ei tiedä, että heidän jätevetensä valuvat putkistovirheiden takia suoraan jokeen. “He luulevat, että vesi menee puhdistamolle, mutta se virtaa Bièvreen”, Bièvren valuma-alueen kuntayhtymän hankepäällikkö Marie Bontemps sanoo. Vuosina 2020-2024 kuntayhtymät vähensivät jokeen valuvaa kuormaa 2 400 asukkaan päivittäisiä jätevesiä vastaavalla määrällä. Tavoite vuodelle 2030 vastaa 4 374 asukkaan jätevesiä.

“Olemme nähneet, että vedenlaatu on parantunut”, Cardinal sanoo. Avattu uoma tarjoaa elinympäristöjä kaloille, linnuille ja perhosille.

Missä muualla jokia kaivetaan esiin

Pariisi ei ole liikkeellä yksin. Soul avasi Cheonggyecheon-jokensa vuonna 2005: TIME kertoo, että 900 miljoonan dollarin hanke houkuttelee 60 000 kävijää päivässä ja suojaa kaupunkia rankkasateilta, jollaisia nähdään kerran kahdessasadassa vuodessa. Auckland avasi purojaan 2014, Manchester kaivoi Medlock-jokea esiin 2021, ja New York selvittää 130 miljoonan dollarin hanketta Tibbetts Brookin avaamiseksi. Vuonna 2023 käynnistetty Freshwater Challenge tähtää 300 000 jokikilometrin ennallistamiseen maailmassa vuoteen 2030 mennessä.

“Pariisissa joen pilkahdukset, vaikka vain pieninä palasina, voivat antaa kaupunkielämälle merkitystä: muistuttaa menneestä ja veden paikasta kaupungissa”, Morera sanoo.

Bièvren kunnostajilla on vielä yksi raja ylittämättä: itse Pariisi. “Me vapautamme Bièvren”, Bontemps sanoo. Ensimmäinen kaupungin sisällä avattava osuus on kaakkoisreunan Kellermannin puisto, jossa selvitys toteutuksesta valmistuu vuoden 2027 lopulla. Satoja metrejä jokea on määrä saada esiin vuonna 2028, ja silloin Bièvre näkyy Pariisissa taivasalla ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1912.