Grenoble purki mainostaulut, tilalle tuli puita

Ranskalainen Grenoble purki vuonna 2015 kaduiltaan 326 mainoslaitetta ja oli ensimmäinen eurooppalainen kaupunki, joka kielsi mainostaulut julkisessa tilassa. Kymmenen vuotta myöhemmin niiden paluu ei ole kaupungissa edes puheenaihe, kirjoittaa Reasons to be Cheerful.

Päätös syntyi marraskuussa 2014, kun tuore pormestari Éric Piolle ilmoitti, ettei kaupunki uusi sopimustaan ulkomainosyhtiö JCDecaux’n kanssa. Kun sopimus raukesi, kaupunki purki mainospylväät, suuret taulut ja niin sanotut tikkarit, yhteensä yli 2 000 neliömetriä mainospintaa. The Local -lehden mukaan joukossa oli 64 isoa mainostaulua.

Rahassa mitattuna valinta ei ollut ilmeinen. Grenoble sai mainoksista noin 600 000 euroa vuodessa, ja neuvotteluissa uudesta sopimuskaudesta kaupungille tarjottiin enää 150 000 euroa. Kaupunki perusteli päätöstä tiedotteessaan halulla vapauttaa julkinen tila mainonnalta ja antaa se julkiselle ilmaisulle.

Menetetyn rahan merkitys on sittemmin kutistunut. Näin arvioi elämänlaadusta, luonnon monimuotoisuudesta ja liikkumisesta vastaava apulaispormestari Gilles Namur: mainonta siirtyy joka tapauksessa verkkoon, ja autoja kaduilla on entistä vähemmän.

Mitä mainostaulujen paikalle tuli

Yhden puretun mainostaulun paikalla kasvaa nyt mustajalopähkinäpuu. Muutaman vuoden ikäisenä se antaa jo varjoa, ja vastaavia puita kaupunki on istuttanut yli 50. Mainospaikkojen tilalle tuli myös ilmoitustauluja, joiden käyttö on rajattu yhdistyksille ja kulttuuritoimijoille.

“Tässä oli ennen massiivinen betonimöhkäle, mainospylväs. Ei se ollut kovin kaunista”, Namur sanoo lehden haastattelussa.

Namurin mukaan kyse on laajemmasta linjasta siitä, mitä kaupunkitilassa näkyy. “Elämämme ovat nykyään täynnä mainoksia ja kulutuskuvastoa, jolla on kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan. Yritämme vähentää sitä niin paljon kuin pystymme”, hän sanoo. Sisältö painaa myös: “Alkoholia, autoja, roskaruokaa, naisia seksiobjekteina. Emme halua sitä.”

Samaan aikaan kaupunki on laajentanut pyöräteitään. Cours Lafontainen varrella pyörälaskuri näytti lehden vierailupäivänä yli 2 000 ohittanutta pyöräilijää, ja kuluvan vuoden lukema oli yli 600 000. Namur kytkee asiat yhteen: “Nämä mainokset on tehty autoilijoille, ei jalankulkijoille.”

Kielto laajeni naapurikuntiin

Vuonna 2020 Grenoble laati yhdessä 49 kunnan metropolihallinnon kanssa yhteiset mainossäännöt, joiden myötä kaduilta poistui vielä 117 mainostaulua. Säännöt kielsivät mainonnan koulujen lähellä, katoilla ja kulttuurihistoriallisilla alueilla sekä rajoittivat taulujen kokoa. Nykyään mainonta on kielletty kaikessa julkisessa tilassa ja 90 prosentissa muusta kaupungista. Poikkeus ovat joukkoliikenteen pysäkkikatosten paneelit, joista päättää kaupungista riippumaton kuntayhtymä SMMAG.

Mainontaa vastustavan Résistance à l’agression publicitaire -järjestön tiedottaja Thomas Bourgenot muistuttaa, ettei ulkomainoksia voi valita pois. “Nämä mainokset tuputetaan meille. Emme ole koskaan pyytäneet niitä, eikä meillä ole vaihtoehtoa”, hän sanoo. Joidenkin arvioiden mukaan ihminen näki 1970-luvulla noin 500 mainosta päivässä, nykyään määräksi arvioidaan jopa 5 000.

Tutkimusta aiheesta kertyy. Staffordshiren yliopiston professori Raheel Nawaz on ollut mukana laatimassa katsausta 52 tutkimuksesta, jotka käsittelivät visuaalista saastetta vuosina 2008-2023. Grenoblen linjaa hän pitää esimerkkinä, josta muut voivat oppia.

Kokonaan omille teilleen Grenoble ei ole jäänyt. São Paulo poisti Cidade Limpa -lakinsa myötä 15 000 mainostaulua ja 300 000 myymäläkylttiä yhdessä vuodessa, joskin osa mainonnasta on sittemmin palannut. Lontoo kielsi roskaruokamainokset joukkoliikenteessä vuonna 2019. Montpellier vaatii nykyään mainokset vähintään 150 metrin päähän kouluista, kun raja oli aiemmin 50 metriä. Ranska puolestaan on kieltänyt lapsiin kohdistuvan mainonnan julkisrahoitteisessa mediassa vuonna 2016 ja fossiilisten polttoaineiden mainonnan vuonna 2022.

Pariisissa kielto kaatui rahaan. Silloinen pormestari Anne Hidalgo ilmaisi vuonna 2020 halunsa kieltää mainokset mutta perääntyi, kun vaakakupissa oli 40 miljoonan euron tulot.

Grenoblelaisille mainoksettomuudesta on tullut arkea. 25-vuotias opettaja Gabrielle Reynaud kertoo lehdelle, ettei asiaa tule ajatelleeksi kotikaupungissa. “Sitä ei huomaa ennen kuin lähtee vaikkapa Pariisiin, ja siellä se on iso shokki”, hän sanoo. “Olemme tottuneet rauhallisempaan elämään täällä.”

Piolle väistyi kausirajan tultua täyteen, ja aiemmin tänä vuonna pormestariksi valittiin Laurence Ruffin. Seuraavaksi kaupunki aikoo puuttua myymäläkyltteihin, erityisesti niiden yöaikaiseen energiankulutukseen. Namur ei odota helppoa vääntöä. “Suoraviivaista se ei ole. Mutta meidän on tehtävä kaikkemme”, hän sanoo.