Pariisin ilmastosopimus 10 vuotta: mitä jäi käteen?

Vuonna 2015, ennen Pariisin ilmastokokousta, Climate Action Tracker -hanke teki laskelman. Jos maat jatkaisivat silloisilla politiikoillaan, maapallo lämpenisi vuosisadan loppuun mennessä 3,6 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2025, sama hanke päätyi 2,6 asteeseen. Pariisin ilmastosopimus astui voimaan 4. marraskuuta 2016. Ennuste vuosisadan lopun lämpenemisestä putosi vuosien 2015 ja 2025 välillä asteella, mutta Al Jazeeran mukaan maailman päästöt ovat silti 9 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2016.

Molemmat luvut pitävät paikkansa yhtä aikaa. Al Jazeeran mukaan sopimus on auttanut tiukentamaan ilmastopolitiikkaa ja lisäämään puhdasta energiaa, mutta päästöt ovat yhä lähellä ennätystasoa.

Miten sopimus on rakennettu

Sopimuksen hyväksyi 196 osapuolta YK:n ilmastokokouksessa COP21:ssä Pariisissa 12. joulukuuta 2015. Tavoite on pitää lämpeneminen selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä rajaamaan se 1,5 asteeseen.

Sopimus ei jaa maille yhtenäisiä leikkausvelvoitteita. Jokainen maa kirjoittaa itse kansallisen ilmastotavoitteensa, ja tavoitteet päivitetään kunnianhimoisemmiksi viiden vuoden välein. Yhteistä edistystä arvioidaan maailmanlaajuisella tilannekatsauksella. Sopimus ei pakota ketään täyttämään lupauksiaan. Se nojaa läpinäkyvyyteen ja kansainväliseen painostukseen.

Al Jazeeran mukaan sopimuksessa on nyt 194 osapuolta, 193 maata ja Euroopan unioni. Yhdysvallat ei ole enää joukossa.

Yhdysvallat lähti toisen kerran

Yhdysvallat on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin päästäjä, ja historiallisesti se on päästänyt ilmakehään eniten. Eri presidenttien aikana maa on liittynyt sopimukseen, eronnut siitä ja liittynyt uudelleen. Presidentti Donald Trump ilmoitti virkakautensa ensimmäisenä päivänä 20. tammikuuta 2025, että maa lähtee taas. Hän on kutsunut sopimusta huijaukseksi.

E&E Newsin mukaan ero astui voimaan 27. tammikuuta 2026. Yhdysvallat on ainoa maa, joka on lähtenyt sopimuksesta kahdesti. Valkoisen talon tiedottaja Taylor Rogers kuvasi eroa sanomalla, että Yhdysvallat on “virallisesti päässyt pakoon” Pariisin ilmastosopimuksesta.

Miksi ennuste lakkasi laskemasta

Climate Action Trackerin mukaan ennuste putosi 3,6 asteesta 2,7 asteeseen vuoteen 2021 mennessä. Sen jälkeen se on pysynyt vuoteen 2025 asti käytännössä ennallaan 2,6 asteessa. Hankkeen omin sanoin edistys on pysähtynyt.

Al Jazeeran mukaan puhtaaseen energiaan investoidaan nyt lähes kaksi kertaa niin paljon kuin fossiilisiin polttoaineisiin. Päästöt eivät silti laske tarpeeksi nopeasti. Saksa, Japani ja Yhdysvallat ovat leikanneet päästöjään lähinnä korvaamalla hiiltä uusiutuvalla energialla ja maakaasulla. Muualla päästöt ovat kasvaneet enemmän kuin nämä maat ovat niitä vähentäneet.

Kiina, Yhdysvallat ja Intia tuottavat yhdessä yli puolet maailman vuotuisista päästöistä. Kiina yksin päästää enemmän kuin Yhdysvallat, Intia, Venäjä ja Japani yhteensä. Kiinan, Intian ja Indonesian päästöt kasvavat yhä, ja Indonesia on noussut kymmenen suurimman päästäjän joukkoon Kanadan tilalle.

Mitä mittarit näyttävät nyt

Vuonna 2024 maapallo oli ensimmäistä kertaa koko kalenterivuoden yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Vuodet 2023-2025 olivat mittaushistorian kolme kuuminta, ja ne olivat ensimmäinen kolmen vuoden jakso, jonka keskilämpötila ylitti 1,5 asteen rajan.

YK:n ympäristöohjelma UNEP totesi lokakuussa, että mahdollisuus pysäyttää lämpeneminen 1,5 asteeseen ylittämättä rajaa on menetetty. UN Newsin mukaan raportin pienimmän ylityksen skenaariossa lämpeneminen huipentuisi noin vuosisadan puolivälissä 1,7-1,8 asteeseen. Sekin vaatisi päästöjen putoamista vuoden 2025 tasosta 18 prosenttia vuoteen 2030, 45 prosenttia vuoteen 2035 ja 69 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

“Jokainen asteen murto-osa ja jokainen lisävuosi 1,5 asteen yläpuolella lisää ilmastovaikutuksia ja riskejä”, UNEPin pääjohtaja Inger Andersen sanoi.

Missä Suomi on kymmenen vuoden jälkeen

Tilastokeskuksen toukokuussa julkaiseman pikaennakon mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria olivat vuonna 2025 noin 36,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Se on 7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, 49 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990 ja 57 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2003, jolloin päästöt olivat suurimmillaan.

Tilastokeskuksen mukaan lasku selittyy lähes kokonaan energiasektorilla. Erityisesti kivihiilen poltto väheni, ja fossiilisia polttoaineita korvasivat tuulivoima ja sähkön nettotuonti.

Kaikki ei mennyt tavoitteiden mukaan. Taakanjakosektorin päästöt ylittivät EU:n Suomelle asettaman vuoden 2025 kiintiön 0,6 miljoonalla tonnilla. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous olivat yhä selvä päästölähde, 9,4 miljoonaa tonnia. Luvut ovat ennakkotietoja ja tarkentuvat.

Mitä Antalyassa ratkaistaan

YK:n ilmastokokous COP31 on parhaillaan käynnissä Turkin Antalyassa, ja se kestää 20. marraskuuta asti. Heinrich Böll -säätiön mukaan Turkki on kokouksen isäntä, ja neuvotteluja johtaa Australia. Säätiö listaa kokouksen pääaiheisiin maailmanlaajuisen tilannekatsauksen ja maiden kansalliset ilmastotavoitteet.

Ne ovat samat kaksi välinettä, joiden varaan sopimus rakennettiin. Kokous pidetään tilanteessa, jossa Al Jazeeran mukaan maapallon pitkän aikavälin keskilämpötila on noin 1,4 astetta esiteollista aikaa korkeampi. Tutkijat odottavat sen ylittävän 1,5 astetta suunnilleen tämän vuosikymmenen lopussa.