Oulussa nitro ja tärinä nostivat amyloidin määrää veressä

Oulun yliopiston tutkijat saivat aivoista peräisin olevien proteiinien määrän nousemaan veressä yhdistämällä kielen alle otettavan nitron ja koko kehon tärinän. Kokeessa oli 29 tervettä vapaaehtoista, ja tulokset julkaistiin tiistaina 3. marraskuuta Nature Communications -lehdessä. Yksi proteiineista on Alzheimerin tautiin liittyvä amyloidi-beeta.

Menetelmä perustuu kahteen vastakkaiseen liikkeeseen. Nitroglyseriini laajentaa verisuonia, ja yli 20 hertsin tärinä aktivoi suonten seinämien Piezo1-reseptoreja, jotka saavat suonet supistumaan. Ylen mukaan vuorottelu toimii pumppuna, joka auttaa poistamaan kuona-aineita aivoista. Koehenkilöt makasivat tärisevällä alustalla.

Hoidon jälkeen magneettikuvat näyttivät muutoksia aivojen nestekierrossa, ja veren amyloidi-beeta- ja GFAP-pitoisuudet kasvoivat. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä vanhempi koehenkilö oli ja mitä enemmän nitro laski verenpainetta. Tutkijoiden mukaan tulos sopii siihen, että proteiineja siirtyy hetkellisesti aivoista verenkiertoon. Ryhmää johtava professori Vesa Kiviniemi kertoi Ylelle, että hänen omassa kokeessaan veren amyloidimäärä nousi 40 minuutissa 17-kertaiseksi.

Alzheimerin taudissa liukoisia proteiineja kertyy aivoihin. Artikkelin mukaan iän myötä heikkenevä verisuonten toiminta voi edeltää tätä kertymistä. Jos aivojen puhdistumista voi tehostaa tabletilla ja tärinällä, se olisi uusi keino yrittää ehkäistä tautia. Kiviniemi arvioi Ylelle, että löytö voi olla “hyvällä tuurilla Nokian tasoinen juttu”.

Varauksia on silti useita. Koehenkilöt olivat terveitä ja keski-iältään 44-vuotiaita. Heidän muistinsa testattiin soveltuvuuden arvioimiseksi, mutta tuloksia ei sisällytetty julkaistuun analyysiin. Kirjoittajat muistuttavat, että pienen otoksen vuoksi ikään liittyviä havaintoja on tulkittava varoen. Väitöskirjatutkija Johanna Tuunanen sanoo Ylelle, ettei vielä tiedetä, voiko hoito parantaa tai ehkäistä muistisairauksia. Nitro voi laskea verenpainetta vaarallisesti, joten tutkijat varoittavat kokeilemasta yhdistelmää kotona.

Seuraavaksi ryhmä haluaa selvittää Alzheimer-potilailla, parantaako hoito ajattelukykyä ja arjen toimintakykyä. Ylen mukaan suuret rahoittajat ovat tähän asti pitäneet näyttöä riittämättömänä.