Malawin viljelijä vaihtaa lannoitesäkin lantaan

Säkki ureaa maksaa Malawissa jo 103 dollaria, säkki kananlantaa kolme. Agroekologiaan siirtyneiden lannoitekulut putosivat yli 40 prosenttia.

Blantyren laitamilla Etelä-Malawissa lannoitteella on kaksi hintaa. Säkki tuontiureaa maksaa 103 dollaria, säkki kananlantaa läheiseltä kanalalta kolme. Viljelijä James Singano valitsi halvemman jo vuonna 2020, kun keinolannoitteeseen ei enää ollut varaa, hän kertoo Mongabaylle.

Singano kuuluu Malawin yli neljään miljoonaan pienviljelijään, jotka tuottavat 80 prosenttia maan maissisadosta, useimmat alle hehtaarin tiloilla. Hänen peltonsa antaa 400-600 kiloa maissia vuodessa, eikä se tahdo riittää kuusihenkiselle perheelle koko vuodeksi. Lantaan kuluu nykyään 29 dollaria kaudessa.

“Lannoite on lannoite”, Singano sanoo. “Keinolannoitteella sato on suurempi, mutta siihen ei ole varaa.”

Tuonnin varassa oleva maa

Paperikollaasi: harmaa rahtilaiva lastinaan terracotta- ja vaaleansinisiä säkkejä kulkee kahden dark navy niemen välisestä kapeikosta, alla repaleisia dark navy paperiaaltoja ja ylhäällä amber-aurinko

Malawi ei valmista lannoitteita itse. Maa tuo yli 90 prosenttia siitä runsaasta 400 000 tonnista, jonka se vuosittain käyttää, ja vuonna 2023 se toi lähes 90 prosenttia tarvitsemistaan typpi- ja fosfaattilannoitteista, pääosin Persianlahden maista. Siksi hinta reagoi herkästi laivaliikenteen häiriöihin Hormuzinsalmessa, jonka kautta merkittävä osa maailman lannoitteista kulkee.

Maan lannoitteista yli 90 prosenttia toimittaa 20 yhtiön yhteenliittymä Fertilizer Association of Malawi. Sen hallinnosta vastaava Hannah Mankhambera arvioi, että vaikutus näkyy hankintakuluissa, toimitusajoissa ja hintojen heilahtelussa. Yleisimmän maissilannoitteen urean 50 kilon säkki maksoi joulukuussa 96 dollaria ja nyt 103, ja hinnan odotetaan nousevan kylvökauteen mennessä lisää.

“Tämä on jo nyt liian kallista pienviljelijöille”, sanoo Maness Nkhata, joka johtaa yli miljoonan viljelijän Farmers Union of Malawia.

Hinta ei ole ainoa ongelma. MwAPATA-tutkimuslaitoksen katsauksen mukaan yli 40 prosenttia Malawin maaperästä on menettänyt tuottavuuttaan, ja maan köyhtyminen vie vuosittain vähintään 2,3 miljoonaa tonnia maissia. FAO:n mukaan keinolannoitteiden käyttö ilman riittävää orgaanista ainesta voi ajan mittaan pahentaa maan happamoitumista.

Viljelijän laskelma: lanta maksaa viidenneksen

Paperikollaasi: pale sky-blue paperinen viljelijä kääntää kepillä kivireunaista kompostikekoa rinteessä, jossa kaartuu terracotta- ja harmaasävyisiä pengerrettyjä kasvimaarivejä, ylärinteessä maissintaimia ja amber-värinen peltomerkki

Pohjois-Malawissa järjestö SPRODETA opettaa agroekologiaa, käytännössä lantaa, kompostia, sekaviljelyä ja palkokasveja, 150 viljelijälle kolmessa piirikunnassa. Ohjelmapäällikkö Anna Chikokon mukaan mukana olevien viljelijöiden lannoitekulut ovat pudonneet yli 40 prosenttia, ja eekkerin eli vajaan puolen hehtaarin sato on nyt 30-40 viidenkymmenen kilon säkkiä maissia, hän kertoo Mongabayn reportaasissa.

Viljelijä John Nyangulu laskee saman rahassa. Eekkerin lannoittaminen vaatii neljä säkkiä keinolannoitetta, jotka maksavat noin 500 000 kwachaa eli 290 dollaria. Lannalla sama ala hoituu noin 100 000 kwachalla, 57 dollarilla. Nyangulu on rakentanut kohopenkkejä pitämään kosteutta maassa, istuttanut vetiver-heinää rinteisiin eroosiota vastaan ja kompostoi itse.

Samassa piirikunnassa viljelevä Judith Chikoko, 44, sanoo että ennen hänellä oli varaa yhteen lannoitesäkkiin eikä se riittänyt. Nyt hän lannoittaa lannalla ja kylvää maissin tarkoin välein, ja sato on kasvanut selvästi.

Pelum-verkoston Malawin koordinaattori Nozgenji Wendy Bilima arvioi, että kallis lannoite siirtää tuotantoa myös pois maissista. Maniokki, bataatti, hirssi ja durra kasvavat ilman lannoitesäkkiä.

Valtio uudistaa tukiaan samaan suuntaan

Malawin valtio käynnisti elokuussa 2025 kymmenvuotisen ohjelman maaperän kunnon parantamiseksi. Isompi muutos koskee lannoitetukea, joka söi enimmillään noin kolme neljäsosaa koko maatalousministeriön budjetista, Maailmanpankki kertoo. Vuodesta 2020 uudistetussa ohjelmassa tukikuponkeihin on lisätty keinolannoitteen rinnalle palkokasvien siemeniä, kalkkia ja organomineraalilannoitteita, ja kokeilu kattaa 12 piirikuntaa. Maaperäpilotti on tukenut 23 000 viljelijää, joista 43 prosenttia on naisia.

Kaikki eivät lannoitesäkistä silti luovu. Singano raivasi peltoaan jo kesäkuun alussa, viisi kuukautta ennen kylvökautta, ja aikoo levittää sille kananlantaa kuten edellisinäkin vuosina. Muutoksen huomaa Pelumin mukaan kylissä siitä, että lannalla on nyt hinta. Sitä ei enää jaeta naapureille ilmaiseksi, sitä myydään.