Hongkongin kodit kutistuivat neljänneksen

Vuonna 1995 Hongkongissa valmistui 52 048 uutta asuntoa. Niiden keskipinta-ala oli 50,4 neliötä. Vuonna 2024 valmistui lähes yhtä monta, 47 347 asuntoa, mutta keskikoko oli enää 37,2 neliötä. Asuntoja nousi suunnilleen sama määrä, mutta jokainen koti oli neljänneksen pienempi.

Luvut ovat peräisin ajatushautomo Hong Kong Future Economy Instituten raportista, jonka Hong Kong Free Press uutisoi kesäkuussa 2026. Raportti kantaa nimeä “Smaller and Smaller”, ja se seuraa uusien asuntojen kokoa vuodesta 1995 vuoteen 2024. Keskipinta-ala laski tuona aikana 26 prosenttia. Hautomon perusti Hongkongin yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Michael Bolin Wong, ja se keskittyy muun muassa asuntopolitiikkaan ja väestökysymyksiin.

Raportti antaa ilmiölle nimen: määräharha. Politiikkaa mitataan valmistuneilla asunnoilla, eikä asunto kappaleena kerro montako neliötä ihmiset oikeasti saavat. “Yksiköiden määrä on lähes palautunut, asuintila ei”, raportti tiivistää. Ja koska asunnot kutistuvat kaikissa asumismuodoissa, pelkkä kappalemäärä yliarvioi sen, paljonko asumista todella syntyy.

Ero näkyy, kun lasketaan neliöt yhteen. Vuonna 1995 valmistuneet asunnot kattoivat 2,6 miljoonaa neliötä. Rakentaminen huipentui vuonna 2000, jolloin kerrosalaa valmistui 4,6 miljoonaa neliötä. Vuonna 2024 luku oli enää 1,8 miljoonaa neliötä, vaikka asuntojen lukumäärä oli noussut takaisin lähelle yhdeksänkymmentäluvun tasoa. Kappaleet palasivat, neliöt eivät.

Mitä neljännes tarkoittaa olohuoneessa

Eniten kutistuivat julkiset vuokra-asunnot, joissa asuu suuri osa hongkongilaisista. Niiden keskikoko putosi 40,2 neliöstä 26,7 neliöön, eli noin kolmanneksen. Pienimmästä päästä ovat niin sanotut nanoasunnot, joiden myyntipinta-ala jää alle 18,6 neliön. Kaikkein ahtaimmat ovat noin 12 neliötä, vähemmän kuin tavallinen autopaikka.

Ihmisen mittakaavassa muutos näkyy lattianeliöinä henkeä kohden. Social Indicators of Hong Kong -hankkeen koonnin mukaan asuintilaa oli vuonna 2001 noin 170 neliöjalkaa eli vajaat 16 neliötä henkeä kohden, ja vuoteen 2021 mennessä luku oli laskenut 161 neliöjalkaan. Julkisessa vuokra-asunnossa tilaa on keskimäärin 150 neliöjalkaa asukasta kohden, yksityisessä 170.

Skaalan toisessa päässä asuminen muuttuu ahtaaksi tavalla, jota neliöiden keskiarvot eivät tavoita. Noin 220 000 ihmistä asuu jaetuissa asunnoissa, joissa tilaa on keskimäärin alle viisi neliötä henkeä kohden. Yli 10 000 asuu yhä häkkikodeiksi kutsutuissa metalliverkkohäkeissä. Hongkongiin on pakattu 7,5 miljoonaa asukasta 1 104 neliökilometrille, ja Kwun Tongin ja Sham Shui Pon kaltaisissa kaupunginosissa tiheys nousee noin 27 000 asukkaaseen neliökilometrillä. Sama kaupunki, joka taistelee tilasta sisätiloissa, etsii sitä myös rannoiltaan, kuten Kiirun juttu Hongkongin mangrovemetsistä kertoo.

Miksi asunnot pienenevät? Yksi syy on se, mihin määräharha viittaa. Kun tavoitteet asetetaan asuntojen kappalemäärinä, pienempi koko on tapa nostaa lukua. Hongkongin hallitus on asettanut tavoitteeksi 440 000 uutta asuntoa vuosille 2025-2035. Samalla yhä suurempi osa uudistuotannosta on pieniä yksiköitä. Myös tuetun omistusasunto-ohjelman (HOS) asunnoissa suunta on sama: alle 431 neliöjalan asuntojen osuus nousi 4,3 prosentista vuonna 2000 lähes 80 prosenttiin vuonna 2024.

Sama kaava näkyy Suomessa

Suomessa neliöt eivät ole yhtä ahtaalla kuin Hongkongissa, mutta suunta on tuttu. Uusien kerrostaloasuntojen keskikoko on pudonnut runsaassa kymmenessä vuodessa yli 60 neliöstä noin 45 neliöön, ja yksiöiden osuus uudistuotannosta nousi vuoden 2000 viidestätoista prosentista yli neljäänkymmeneen prosenttiin vuoteen 2017 mennessä.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta on kuvannut, miten kaksi kolmesta uudesta asunnosta on nykyään yksiö tai kaksio. Samalla yksiöt itsekin ovat kutistuneet, eniten pääkaupunkiseudulla.

Logiikka on molemmissa kaupungeissa sama. Kun asuntoja lasketaan kappaleina ja hinta neliöltä on korkea, pienempi yksikkö on sekä rakentajalle että ostajalle helpompi luku. Erona on mittakaava: hongkongilainen nanoasunto on suunnilleen sen kokoinen, mihin suomalainen mahduttaa keittiön.

Hongkong on asettanut uusille studioasunnoille vähimmäiskoon, noin 26 neliötä. Se on enemmän kuin moni nykyinen nanoasunto, mutta yhä pienempi kuin keskimääräinen uusi koti oli kaupungissa kolmekymmentä vuotta sitten.