Kiiru

EU kielsi myymättömien vaatteiden tuhoamisen

Suuret yritykset eivät saa enää hävittää myymättömiä vaatteita ja kenkiä EU:ssa. Jopa 9 prosenttia markkinoille tuoduista tekstiileistä on tuhottu käyttämättä.

Kalle Lamminpää ·

Paperikollaasi vaaterekistä, jossa seitsemän vaaleansinistä vaatetta riippuu henkareissa. Lyijykynäviiva kiertää vaatteista avoimeen terrakotanväriseen laatikkoon ja takaisin rekkiin, ja vasemmalla alhaalla kaatunut tummansininen roskakori on ommeltu langalla kiinni. Oikealla ylhäällä amberinvärinen puoliaurinko.

Suuret yritykset eivät saa enää tuhota myymättömiä vaatteita, asusteita eivätkä kenkiä EU:ssa. Kielto astui voimaan sunnuntaina 19. heinäkuuta, ja se rajaa jyrkästi käytäntöä, jossa Euroopan komission arvion mukaan 4-9 prosenttia kaikista Euroopan markkinoille tuoduista tekstiilituotteista on hävitetty ennen kuin kukaan on ehtinyt käyttää niitä.

Tonneissa se tarkoittaa komission mukaan vähintään 264 000:ta ja enimmillään 594 000:ta tonnia tekstiilejä vuodessa. Tuhoamisesta syntyy helmikuussa julkaistun komission arvion mukaan noin 5,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa, suunnilleen saman verran kuin Ruotsin koko nettopäästöt vuonna 2021.

Sääntely vaatii pitämään tuotteet ensisijaisesti käytössä: ne on myytävä vaikka alennuksella tai muilla markkinoilla, lahjoitettava hyväntekeväisyysjärjestöille tai yhteiskunnallisille yrityksille taikka valmisteltava uudelleenkäyttöön korjaamalla tai kunnostamalla. Komissio perustelee kieltoa sillä, että kun käyttökelpoinen tavara heitetään pois, sen mukana menetetään myös valmistukseen käytetyt raaka-aineet, vesi, energia ja työ.

Kielto on osa vuonna 2024 voimaan tullutta ekosuunnitteluasetusta, ja tekstiilit ovat ensimmäinen tuoteryhmä, jota myymättömien tuotteiden tuhoamiskielto koskee.

“Tekstiiliala näyttää suuntaa siirtymässä kohti kestävyyttä, mutta haasteita on yhä. Jätemäärät osoittavat, että toimia tarvitaan”, ympäristökomissaari Jessika Roswall sanoi helmikuussa, kun komissio antoi kieltoa täsmentävän säädöksen.

Ketä kielto koskee

Paperikollaasi kolmesta erikokoisesta rakennuksesta: suuri tummansininen tehdas, keskikokoinen terrakotanvärinen halli ja pieni harmaa kauppa. Tehtaan piipusta nousee langalla sidottu vaaleansininen paita, ja katkoviiva kaartuu tehtaasta hallia kohti.

Suuri yritys on EU:n kirjanpitosääntöjen mukaan sellainen, joka ylittää vähintään kaksi kolmesta rajasta: yli 250 työntekijää, yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 25 miljoonan euron tase. Keskisuuret yritykset tulevat kiellon piiriin heinäkuussa 2030, ja pienet ja mikroyritykset on vapautettu näistä velvoitteista.

Myymättömiksi voivat käytännössä päätyä myös palautetut tuotteet, joita ei enää voi myydä tavallisia kanavia pitkin. Mittakaavasta kertovat komission helmikuussa julkaisemat esimerkit: pelkästään Ranskassa tuhotaan vuosittain noin 630 miljoonan euron arvosta myymättömiä tuotteita, ja Saksassa heitetään pois lähes 20 miljoonaa palautettua tavaraa joka vuosi.

Milloin hävittäminen on yhä sallittua

Paperikollaasi pinosta taiteltuja vaaleansinisiä vaatteita tummansinisellä alustalla. Vaatepinon päällä lepää suurennuslasi, vasemmalla kolme tyhjää harmaata lappua langoilla kiinnitettyinä ja suljettu terrakotanvärinen kirja.

Poikkeuksia jää. Asianajotoimisto CMS:n erittelyn mukaan tuotteen saa edelleen hävittää esimerkiksi silloin, kun se on turvallisuudeltaan vaarallinen, immateriaalioikeuksia loukkaava väärennös, vaurioitunut niin ettei korjaaminen kannata, tai kun sitä on tarjottu lahjoituksena vähintään kolmelle sopivalle yhteisötalouden toimijalle EU:ssa tai julkisesti yrityksen verkkosivuilla vähintään kahdeksan viikon ajan ilman ottajaa. Poikkeukseen vetoavan yrityksen on esitettävä todisteet ja julkaistava vuosittain raportti hävittämistään tuotteista. Sallittu hävittäminen on lisäksi tehtävä jätehierarkian mukaan eli kierrätys edellä.

Valvonta kuuluu jäsenmaiden viranomaisille, jotka voivat määrätä rikkomuksista sakkoja. Yritysten on säilytettävä kirjanpito hävityksistä viisi vuotta, ja paperityön keventämiseksi raportoinnissa käytetään olemassa olevia tulli- ja logistiikkakoodeja. Helmikuusta 2027 alkaen suurten yritysten on lisäksi raportoitava yhtenäisessä muodossa, kuinka paljon myymättömiä tuotteita ne hävittävät ja miksi.

Mitä mieltä olit? Kiitos palautteesta.