Karajarri suojeli 237 000 hehtaaria Australian merta
Karajarri-kansa hallinnoi nyt 237 489 hehtaaria Kimberleyn rannikkovesiä virallisena suojelualueena. Rangerit ovat tunteneet nämä vedet yli 17 000 vuotta.
Muutama kuukausi ennen kuin Karajarri-kansa juhlisti merisuojelualuettaan, sen rangerit tekivät löydön, jota länsimaiset tutkijat olivat odottaneet pitkään. Eighty Mile Beachin matalissa vesissä he havaitsivat ensimmäisen tieteelle tunnetun aikuisen naaraspuolisen kääpiösahakalaan.
Maaliskuussa 2026 Karajarri-kansa perusti Karajarri Jurarr Ngurra -meri-IPA:n, Australian ensimmäisen merellisen alkuperäiskansojen suojelualueen. Se kattaa 237 489 hehtaaria rannikkovesiä, koralliriuttoja ja mangrovemetsiä Kimberleyn alueella Luoteis-Australiassa. Alueen kalliotaiteessa on jälkiä yli 17 000 vuoden takaa.
Hallinta perinteisten omistajien käsissä
IPA-malli, Indigenous Protected Area, tarkoittaa sitä, että suojelualueen hallinto on perinteisillä omistajilla. Karajarri-rangerit eivät avusta muiden tekemiä päätöksiä: he vastaavat itse alueen hoidosta, seurannasta ja valvonnasta yhteistyössä Australian valtion kanssa.
“He ovat kulttuurisia huoltajia, joille maksetaan palkkaa oman maansa hoitamisesta”, Matilda Murley, Länsi-Australian yliopiston meriekologi, kuvaa mallia.
Jesse Ala’i, entinen Karajarri Traditional Lands Associationin maa- ja merivastuujohtaja, tiivistää lähtökohdan: “Jotta maa olisi terve, ihmisten täytyy olla terveitä. Terveet ihmiset tarvitsevat terveen maan.”
Meri-IPA täydentää saman kansan maanpäällistä suojelualuetta, joka perustettiin 2014 ja kattaa lähes 2,5 miljoonaa hehtaaria. Yhdessä ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa suojelu ulottuu rannikolta avarille merialueille.
Mitä alueella elää
Kimberleyn rannikkoalue on poikkeuksellisen rikas ekosysteemi. Alueella pesii litteäselkäkilpikonnia, joita tavataan vain Australian pohjoisrannikolla. Erilaisia sahakalalajeja liikkuu matalissa vesissä, mukaan lukien kääpiösahakala, jonka aikuinen naaras havaittiin nyt ensimmäistä kertaa. Muuttolinnut pysähtyvät alueella vuosittain.
Rangereiden löydöt eivät ole pelkkiä tilastomerkintöjä. Ne muuttavat käsitystä siitä, mitä alueen vesissä ylipäätään elää, kun tarkkailijat ovat ihmisiä joille alue on tuttu sukupolvesta toiseen.
IPA-malli vie Australian 30x30-tavoitetta eteenpäin
Australia on sitoutunut 30x30-luonnonsuojelutavoitteeseen, jossa 30 prosenttia alueista tulee suojella vuoteen 2030 mennessä. Karajarri-meri-IPA on yksi yli 90:stä alkuperäiskansojen suojelualueesta maassa, ja yhdessä ne kattavat yli 54 prosenttia Australian suojeltujen alueiden kasvusta kohti tätä tavoitetta.
Taloudelliset analyysit kertovat saman tarinan. Jokainen IPA-malliin sijoitettu dollari tuottaa 1,50-3,40 dollaria takaisin sosiaalisina, kulttuurisina, taloudellisina ja ympäristöhyötyinä.
“Malli asettaa perinteiset omistajat paljon aktiivisempaan asemaan oman maansa hoidossa”, Paddy O’Leary, Country Needs People -järjestön toimitusjohtaja, sanoo.
Australian alkuperäisasioiden ministeri Malarndirri McCarthy totesi meri-IPA:n vahvistavan “Karajarri-omistajien ja rangereiden pitkäaikaista työtä alueen monimuotoisuuden suojelemiseksi.”
Karajarri Jurarr Ngurra -meri-IPA on virallisesti voimassa. Rangerit hallitsevat nyt myös juridisesti aluetta, jota he ovat seuranneet ammoisista ajoista.