Taidemaalari raivasi ateljeen Armenian luolaan

Zhirayr Martirosyan alkoi raivata luolaa Armenian Goriksessa. Se oli niin täynnä roskaa, ettei sisäänkäyntiä ollut voinut löytää.

Armenialainen taidemaalari teki luolasta ateljeensa. Goriksen ympärillä on yli 10 000 hylättyä luolaa, ja hänen ateljeensa on yksi niistä.

“Ajattelin lopulta, että olisi parempi jos minulla olisi luola, jossa voisin sekä maalata että jättää työni. Se oli alkuperäinen ajatus, mutta ajan myötä siitä kasvoi jotain paljon suurempaa”, Martirosyan sanoo.

Pian raivaustöiden alettua hänelle alkoivat soittaa historiallisten monumenttien suojelukomitea, paikallinen kunta ja muut laitokset. Keskustelujen jälkeen luola myönnettiin hänelle maksutta.

Goriksessa asuttiin luolissa pitkään. Noin vuodesta 1870 alkaen nykyinen kaupunki alettiin rakentaa tasangolle vanhaa luola-asutusta vastapäätä. 1930-luvulla neuvostoviranomaiset alkoivat tarjota asuntoja, jotta luolista muutettaisiin pois. 1960-luvulle tultaessa viimeiset asukkaat olivat lähteneet, heidän joukossaan Martirosyanin isä, joka oli viisivuotias kun perhe muutti Bakuun. Luolia on käytetty karjasuojina ja kaatopaikkoina.

“Luolassa oli oikeaa elämää”, Martirosyan sanoo.

Vardan Sargsyan johtaa Aksel Bakuntsin talomuseota Goriksessa. Hänen mukaansa alkuperäinen asumus oli aina itse luola. “Luola tuli ensin, ja rakennetut lisäosat seurasivat.” Sargsyan kutsuu tapaa nerokkaaksi arkkitehtuurin muodoksi.

Martirosyanilla on Goriksessa toinenkin ateljee, jossa hän työskentelee suurimman osan ajasta. Kesäisin hän viettää työtuntinsa luolassa.